Toimituksen blogi

Ohjaajalegendan omituiset näkemykset Suomen metsätaloudesta

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen kriittiset väitteet Suomen metsätaloudesta ja hiilinieluista ovat kyseenalaisia.

Aki Kaurismäki on kenties kansainvälisesti kaikkien aikojen arvostetuin suomalainen elokuvaohjaaja. Kaurismäki on luonut omintakeisen elokuvan kerrontatavan, jonka ansiosta useat hänen elokuvistaan ovat nousseet lähes kulttimaineeseen.

Yhteiskunnallisena ajattelijana ohjaajan meriitit ovat paljon vähäisemmät, eikä hänen viimeisin ulostulonsa lisännyt uskottavuutta tällä saralla. Kirjeessään presidentti Sauli Niinistölle Kaurismäki ilmoitti luopuvansa taiteen akateemikon arvonimestään vastalauseena Suomen nykyisen hallituksen metsä- ja kaivospolitiikalle.

”Hallitus on kymmenien asiantuntijoiden varoituksista huolimatta nostanut Suomen vuotuiset metsähakkuut kestämättömälle tasolle, joka toteutuessaan pienentää metsien hiilinielut kuudesosaan nykyisestä”, Kaurismäki kertoo Sputnik-yhtiönsä välittämässä tiedotteessa.

Tutkimusprofessori ihmettelee väitteitä

Ohjaaja sai poleemisella ja dramaattisella eleellään kosolti mediahuomioita, niin kuin oli tietenkin tarkoituskin. Kaurismäen väite koskien Suomen metsävarojen käyttöä ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Antti Asikainen ihmettelee Kaurismäen väitteitä.

”Kuulostaa aika yllättävältä. Tämä tarkoittaisi, että metsien hiilinielut putoaisivat 83 prosentilla. Ei tuollaista ole ainakaan meidän skenaarioissa. Tämä olisi mahdollista, jos hakkuita lisättäisiin valtavasti”, Asikainen kertoo Talouselämän haastattelussa.

Asikaisen mukaan Suomen metsäteollisuuden puunkäyttö ei ole suinkaan lisääntynyt, vaan se on laskenut. Lisäksi puunkäyttö painottuu entistä enemmän kotimaisen puun käyttöön tuontipuun sijasta. Kotimaisen puun käyttö on hiilinielujen kannalta oleellista, sillä Suomessa puunhakkuiden tilalle istutetaan aina uusia puita.

Mitä kertovat metsätilastot?

Luonnonvarakeskuksen tilastot ovat valaisevia ja paljastavat Kaurismäen metsäpolitiikkaa koskevien väitteiden virheellisyyden.

Luken mukaan Metsäteollisuus käytti vuonna 2017 raakapuuta kaikkiaan 69,7 miljoonaa kuutiometriä. Vaikka puunkäyttö on noussut viime vuosina, ei se ole yltänyt vuoden 2016 tasolle, jolloin puukäyttö nousi ennätykseensä, 76 miljoonaan kuutiometriin.

Lähde: Luonnovarakeskus.

Ilmaston kannalta oleellinen tieto on myös puunkäytön kotimaisuusaste. Ympäristön kannalta ei ole yhdentekevää, käyttääkö maamme metsäteollisuus suomalaista vai venäläistä puuta. Luken mukaan tuontiraakapuun kulutus jatkoi laskuaan ja putosi vuonna 2017 vuotta aiemmasta 12 prosenttia päätyen 7,5 miljoonaan kuutiometriin. Metsäteollisuuden käyttämän raakapuun kotimaisuusaste oli lähes 90 prosenttia kokonaiskäytöstä, mikä oli suurin osuus lähes 40 vuoteen.

Ympäristön kannalta puunkäyttöä tärkeämpi on tieto Suomen metsävarannoista. Suomen metsävarat ovat kasvaneet selvästi viime vuosikymmeninä. Puuston määrä on Suomessa 1920-luvulta 1,7-kertaistunut.

Lähde: Luonnonvarakeskus.

Luken mukaan metsien käytöstä ja metsäpinta-alan pienenemisestä huolimatta Suomen metsävarat ovat kasvaneet kiihtyvällä vauhdilla useiden vuosikymmenien ajan, ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Luken mukana metsävarojen kasvu johtuu muun muassa aiemmista metsänhoitotoimista, suometsien ojituksesta ja mahdollisesti myös tähän saakka tapahtuneesta ilmastonmuutoksesta.

Suomen hiilinielut ovat kasvussa

Kaurismäki kritisoi Suomen metsien hiilinieluja kestämättömiksi. Metsän hiilinielu tarkoittaa, että metsään sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin sieltä vapautuu ilmakehään. Kaurismäen mukaan tämä hiilinielu olisi vähentymässä tulevina vuosina kuudesosaan nykyisestä.

Tilastojen valossa tätä on vaikea uskoa.

Suomen metsien hiilinielu ei nimittäin ole vähentynyt, vaan se on kasvanut. Vielä vuonna 1990 metsien hiilinielu oli noin 15 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Vuonna 2017 se oli jo lähellä 30 miljoonaa tonnia.

Joulukuussa 2018 julkistetun arvion mukaan Suomen metsien hiilinielun vertailutaso kaudelle 2021-2025 on puutuotteiden kanssa noin 35 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa ja ilman puutuotteita noin 28 miljoonaa tonnia vuodessa.

Lähde: Luonnonvarakeskus.

Vuosien saatossa hiilinielu on kasvanut ja 2000-luvulla myös kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Näin ollen nettopäästöt, eli päästöt vähennettynä hiilinielulla, ovat laskeneet selvästi 90-luvun tasosta.

Kun siis katsotaan Suomen puunkäytön, puuvarantojen ja hiilinielujen kehityssuuntia ja ennusteita, ovat johtopäätökset melko tavalla erilaiset kuin ohjaaja Kaurismäen tulkinnat.

Kaurismäellä on tietenkin perustuslaillinen oikeus esittää kriittisiä näkemyksiä Suomen metsätaloudesta. Kansalaiskeskustelua Suomen metsien käytöstä ja ympäristöstä tarvitaan. Tällä kertaa ohjaajalegenda ampui kuitenkin hutilaukauksen.

Pienenä liennytyksenä Kaurismäki-faneille: muistuttakoot tämä alla oleva loppukohtaus elokuvasta Kauas pilvet karkaavat Kaurismäen ansioista elokuvataiteen mestarina.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on sijoittamiseen ja raha-asioihin keskittyvä verkkojulkaisu. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:


< !—ReadPeak peruskoodi -->
< !—Improve Media -->

Copyright © 2019 Salkkumedia Oy

Ylös