Keskuskauppakamari esitti taloustaitoon pakollista oppiainetta peruskouluihin syksyllä 2018. Vastikään julkistetut tutkimustulokset tukevat esitystä vahvasti.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa.
Taloudellinen tiedotustoimisto TATin toteuttaman Opettajien talousosaaminen 2019 -tutkimuksen mukaan peräti 94 prosenttia vastanneista opettajista piti taloustaidon opettamista koulussa tärkeänä.
Tulokset ovat samansuuntaisia kuin syksyllä 2018 toteutettu Nuorten talousosaaminen -tutkimus. Tosin nuoret ovat vielä kriittisempiä koulun tarjoamia talousosaamisen valmiuksia kohtaan. Peräti 90 prosenttia nuorista on sitä mieltä, että koulun pitää opettaa taloustaitoja, ja vain viidennes nuorista kokee saavansa riittävän talousosaamisen koulusta.
Opettajat huolissaan nuorten talousosaamisen puutteista
Tuoreen tutkimuksen mukaan nuorten heikko talousosaaminen huolestuttaa opettajia. Liki kaksi opettajaa kolmesta kertoo olevansa melko tai erittäin huolissaan nuorten heikosta talousosaamisesta. Huolestuneimpia ovat ammatillisen koulutuksen opettajat (73 %). Hyvä uutinen on kuitenkin se, että opettajat pystyvät mielestään vaikuttamaan nuorten taloustaitoihin, sillä 78 prosenttia vastanneista on tätä mieltä.
Valtaosa opettajista (76 %) on sitä mieltä, että talouden opettamisen pitäisi olla pakollista kaikilla kouluasteilla.
Tutkimuksessa selvitettiin opettajien talousosaamisen lisäksi myös asennetta ja kiinnostusta talousaineita kohtaan. Peräti 80 prosenttia kertoi olevansa kiinnostunut taloudesta. Vastaajista 71 prosenttia tuntee hallitsevansa riittävät tiedot taloudesta, jotta pystyy sitä opettamaan. Vain 14 prosenttia opettajista sanoo oman talousosaamisen perustuvan opettajankoulutukseen.
Kansa jakautuu kahteen kastiin
TAT:n tutkimukseen kiinnittää huomiota Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Rommakkaniemi.
”Kyselyssä kävi ilmi, että opettajat ovat huolissaan nuorten talousosaamisen tasosta. Kyseessä on kansantaloudellisesti ja tulevaisuutta ajatellen vakavampi asia kuin moni osaa ajatellakaan. Olemme tekemässä karhunpalvelusta lapsillemme, kun emme tarjoa jokaiselle yhtäläisiä valmiuksia nyky-yhteiskunnassa ja työelämässä selviämiseksi. Jo nykyiset työikäiset ovat tilanteessa, jossa laajojen kokonaisuuksien ymmärtäminen ja talouden lainalaisuudet ovat pakollisesti hallittavia taitoja”, Romakkaniemi toteaa Keskuskauppakamarin tiedotteessa.
Romakkaniemi painottaa, että suomalaisten talousosaaminen on jo tällä hetkellä huolestuttavan heikolla tasolla. Kotitalouksien finanssivarallisuus jää selvästi jälkeen eurooppalaisista verrokeista, ja lisäksi eläkejärjestelmä pitää huolta siitä, että nykyisillä nuorilla aikuisilla vanhuusajan elintaso tulee olemaan niukka ilman omia säästöjä tai sijoituksia.
”Sosiaalinen eriarvoisuus jakaa kansaa vähitellen kahteen kastiin: niihin, joiden vanhemmat ovat säästäneet ja opettaneet lapsilleen sijoittamisen perusperiaatteet sekä niihin, joilla ei tällaista verenperintöä ole. Vaikutukset tulevat näkymään pitkällä aikavälillä myös Suomen valtiontaloudessa ja kilpailukyvyssä sekä suomalaisten yritysten menestyksessä – puhumattakaan yksilötasosta. Siksi jokaisen suomalaisen pitäisi ymmärtää asia”, toimitusjohtaja toteaa sanoo.
Taloustaidosta pakollinen oppiaine
Romakkaniemen mukaan on hämmästyttävää, että nuori voi läpäistä tänä päivänä peruskoulun ymmärtämättä esimerkiksi kuluttajalainojen käänteisen koron kokonaishintaa. Jokaisen nuoren pitäisi pystyä peruskoulun käytyään ymmärtämään, millaisia riskejä pikaluottoihin ja velaksi ostamiseen liittyy.
Romakkaniemi tukee opettajien enemmistö ajatusta taloustaidon opettamisen pakollisuudesta kaikilla kouluasteilla. Hän lisää, että julkisen vallan tulisi muutoinkin ohjata kansalaisia entistä enemmän kohti järkevää taloudenhallintaa ja varautumista tulevaan.
”Näkisin enemmän kuin mielelläni pakollisen peruskoulun taloustaidon lisäksi muun muassa sijoitussäästötilin käyttöön ottamisen sekä toisaalta myös velkaneuvontapalveluihin satsaamista. Positiivisen luottorekisterin tarve on niin ikään ilmeinen”, hän sanoo.
