Vakavaraisuuden mittarit kuvaavat yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä.
Mittarit ovat myös sijoittajalle tärkeää tietoa, sillä vakavaraisuus kertoo yhtiön konkurssi- ja luottotappioriskistä, ja siten myös yhtiön riskisyydestä sijoituksena.
Ylivelkaantuminen tuo mukanaan useita ongelmia. Ensinnäkin se nostaa tietenkin rahoituskuluja suoraan velan kasvun suhteessa. Lisäksi ylivelkaantuminen lisää yhtiön konkurssiriskiä, minkä seurauksena lainanantajat mahdollisesti alentavat yhtiön luottokelpoisuutta.
Luottokelpoisuuden lasku lisää velan hintaa eli lainan korkoa, mikä siis entisestään lisää velanhoitokuluja. Lisäksi ylivelkaantuminen asettaa rajoituksia esimerkiksi yrityksen strategian toteutukselle, investoinneille, tuotekehitykselle ja markkinointipanostukselle.
Kuinka velkainen yritys voi olla?
Riippuu toimialasta ja yrityksestä, mikä on optimaalinen rahoitusrakenne, eli oman ja vieraan pääoman välinen suhde. Tyypillisesti esimerkiksi kiinteistöyhtiöt hakevat tietoisesti velkavetoista rahoitusrakennetta. Vastaavasti IT-yritykset saattavat pitää tärkeänä rahoittaa tuotekehitystä omalla tulorahoituksella ja omalla pääomalla.
Yhtiön omat varat muodostavat yrityksessä puskurin mahdollisia tappioita vastaan. Mikäli tappiopuskurit laskevat liian alhaisiksi, likvidien käteisvarojen hupeneminen voi yhdessä alhaisen vakavaraisuuden kanssa kaataa yrityksen.
Yritys tulee toimeen myös matalalla omavaraisuudella, mikäli se on vähintäänkin kohtuullisen kannattava ja sen lyhytaikainen likviditeetti on kunnossa. Matala omavaraisuusaste lisää kuitenkin yrityksen luottotappio- ja konkurssiriskiä.
Vakaravaraisuus sijoittajan kannalta
Modernin rahoitusteorian näkökulmasta oleellista on se osa riskistä jota ei voida sijoitusten hajautuksella poistaa (siksi esimerkiksi beta-kerroin on tärkeä riskin mittari, koska se kertoo kuinka paljon osakkeen tuotto riippuu yleisindeksistä). Mikäli velkaantuneiden yritysten riskit voidaan poistaa hajautuksella, ei velkaantuneeseen yritykseen sijoittaminen olisi teorian mukaan ongelma.
Käytännössä kuitenkin sijoittajien riskipreemio eli tuottovaade sijoitukselle kasvaa jos yhtiö velkaantuu liikaa. Hajautuksen pitäisi olla erittäin laaja jotta sillä voitaisiin eliminoida velkaantuneen yrityksen konkurssista aiheutuneet sijoitustappiot.
Selvimmin velkaantuneisuus ja vakavaraisuus näkyvät yhtiöiden liikkeelle laskemien yrityslainojen tuotoissa. Mitä velkaisempi yritys, sitä suurempi on sijoittajien riskivaade ja sitä kovempaa korkoa yritys joutuu liikkeelle laskemalleen yrityslainalleen maksamaan.
Vakavaraisuuden tunnusluvut
Suhteellinen velkaantuneisuus
Suhteellinen velkaantuneisuus mittaa yrityksen velkojen suhdetta toiminnan laajuuteen. Tunnusluvussa yrityksen kokonaisvelat suhteutetaan liikevaihtoon. Tunnusluku lasketaan seuraavalla kaavalla:
Suhteellinen velkaantuneisuus-% = 100 * oikaistun taseen velat / liikevaihto (12 kk)
Velkaantumisaste ja nettovelkaantumisaste (gearing)
Velkaantumisaste osoittaa kuinka paljon yrityksen rahoituksesta on velkoja suhteessa yrityksen omaan pääomaan. Yleensä velkaantumisastetta laskettaessa vain pitkäaikainen velka otetaan huomioon. Mikäli velkaantumisaste nousee liian suureksi, nähdään se ongelmana yrityksen vakavaraisuudelle ja toimintakyvylle.
Velkaantumisaste lasketaan seuraavalla kaavalla:
Velkaantumisaste-% = 100 * korolliset velat/ omat varat
Omat varat = taseen oma pääoma + vapaaehtoiset varaukset + oman pääoman ehtoiset pääomalainat
Nettovelkaantumisaste eli gearing puolestaan mittaa yrityksen korollisen nettovelan ja oman pääoman suhdetta. Nettovelka poikeaa velkaantumisasteesta siten, että korollisista veloista vähennetään likvidit rahavarat, eli se lasketaan seuraavasti:
Nettovelkaantumisaste-% = 100 * (korolliset velat – likvidit rahavarat )/ omat varat
Tunnusluvun tulkinnassa käytetään yleensä seuraavia, toimialasta riippumattomia viitearvoja:
Erinomainen | alle 10 % |
Hyvä | 10 – 60 % |
Tyydyttävä | 60 – 120 % |
Välttävä | 120 – 200 % |
Heikko | yli 200 % |
Omavaraisuusaste
Omavaraisuusaste kertoo kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Mitä korkeampi yrityksen omavaraisuusaste on, sitä korkeampi vakavaraisuus. Omavaraisuusaste lasketaan seuraavasti:
Omavaraisuusaste-% = 100 * (oma pääoma + varaukset) / (oikaistun taseen loppusumma – saadut ennakot)
Omavaraisuusasteen arvoja tulkitaan yleensä seuraavilla viitearvoilla:
Erinomainen | yli 50 % |
Hyvä | 35 – 50 % |
Tyydyttävä | 25 – 35 % |
Välttävä | 15 – 25 % |
Heikko | alle 15 % |
Artikkeli on julkaistu SalkunRakentajassa aiemmin elokuussa 2012.