Selkeät ja kirkkaat tavoitteet auttavat ihmistä saavuttamaan haluamiaan asioita ja unelmia. Tavoitteellinen lähestymistapa ei kuitenkaan ole ongelmaton.
Näinhän meitä neuvotaan: ”Aseta tavoitteita.”
Ihmisinä meitä kehotetaan pohtimaan, että mitä oikein elämältä haluamme. Tavoitteiden asettaminen tekee oman elämän ohjaamisesta helpompaa. Unelmien toteuttaminen vaatii valintoja. Millaiset arvot ohjaavat todellisuudessa elämäämme?
Kun tiedämme arvomme, on meidän helpompi sanoa ei. Jos sanomme kaikkeen kyllä, emme saa kalenteriamme järjestykseen. Myöntyminen jokaiseen toiveeseen, johtaa käytännössä siihen, että sanomme ei niille asioille, jotka ovat meille tärkeitä. Kun tunnemme arvomme, on meidän helpompi kieltäytyä. Kieltäytyminen tuntuu ikävältä, joten siinä onnistuminen on helpompaa silloin, kun voimme perustella kieltäytymisen omien arvojemme kautta.
Myös yrityksiä ohjataan tavoitteiden kautta. Strategiaa jalkautetaan muuntamalle korkeamman tason maalit numeroilla mitattaviksi keskeisiksi suorituskykyindikaattoreiksi. Palkitsemisjärjestelmän sitominen suorityskykyindikaattoreilla mitattaviin tavoitteisiin auttaa avainhenkilöitä fokusoimaan työtään yritysjohdon haluamaan suuntaan. Käytännössä tavoitteiden tavoittelu auttaa meitä siis eteenpäin niin uralla kuin yksityiselämässäkin. Miksi siis kyseenalaistaa hyvin toimiva systeemi?
Ilon kautta
Psykologi Achorin mukaan todellisuus ei muokkaa meitä, vaan me muokkaamme todellisuutta. Kyse on siitä, miten me maailman näemme ja muokkaamalla tätä omaa näkemystämme, pystymme vaikuttamaan myös lopputulokseen.
Shawn antaa esimerkin Harvardiin päässeistä etuoikeutetuista oppilaista. Jo kahdessa viikossa sisäänpääsyn tuoma onnistumisen tunne väistyy ja tilalle astuu huoli opiskelijoiden välisestä kilpailusta, työtaakasta ja stressistä. Vain kymmenen prosenttia pitkän aikavälin onnellisuudesta selittyy ulkoisilla tekijöillä, kun taas 90 prosenttia on omasta päästä kiinni.
Onnellisuus on tie menestykseen
Mitä jos ensisijaisena tavoitteena ei ole onnellisuus? Konkreettiset tavoitteet, niiden saavuttaminen ja menestyminen uralla ovat kaikesta huolimatta tavoittelemisen arvoisia asioita. Pitäisikö meidän luopua tavoitteista tullaksemme onnellisiksi?
Ei suinkaan. Avaimena on ymmärtää, että onnellisuus auttaa meitä pääsemään päämääriimme. Achorin mukaan vain 25 prosenttia työssä menestymisestä selittyy älykkyysosamäärällä. Loput 75 prosenttia on kiinni optimismin tasosta, saatavilla olevasta sosiaalisista tuesta ja kyvystä nähdä stressi haasteena, ei uhkana.
Tuttu menestyksen kaava pitäisi kääntää toisinpäin
Perinteinen menestymisen kaava on yksinkertainen: ponnistele kovemmin. Asioihin panostaminen luo onnistumisia ja onnistumiset johtavat siihen, että ihminen menestyy. Ja menestyvä ihminen on onnellisempi. Sen takia asioihin kannattaa panostaa.
Onnellisuuden kannalta katsottuna tämä perinteinen kaava ei kuitenkaan toimi. Tavoitteen saavuttaminen, kun tosiasiasiallisesti johtaa uuden, entistä haastavamman, tavoitteen asettamiseen. Kun ihminen etenee urallaan ja saa hyvän työpaikan, niin sitten seuraava tavoite on saada vielä parempi työpaikka.
Moni ajattelee aloittavansa elämästä nauttimisen sitten kun ”tämä on tehty” tai ”tuo on saavutettu”. Ongelmana on, että sellaista tilannetta ei siis yksinkertaisesti ole mahdollista saavuttaa, missä kaikki tavoitteet olisi saavutettu. Käytännössä onnellisuutta päädytään siirtämään aina vain eteenpäin siihen koskaan pääsemättä.
Kaava pitää kääntää toisinpäin. Ensin tulee onnellisuus, ja onnellisuus luo eväät menestykselle ja tavoitteiden saavuttamiselle.
Positiivisuuden kautta aivomme saavat kilpailuedun. Kyseessä ei ole mututuntuma, vaan mitattavissa oleva tulosparannus. Achorin mukaan positiiviset aivot ovat esimerkiksi 31 prosenttia tuottavammat. Myyntimiesten tulos kasvaa puolestaan 37 prosenttia.
Positiiviseen moodiin pääsemiseksi voi tehdä useita asioita. Yksi tapa kääntää aivonsa positiivisuuteen on kirjoittaa ylös kolme uutta asiaa mistä on kiitollinen. Tämä tehdään joka päivä 21 päivän ajan. Seurauksena on, että aivot oppivat seulomaan maailmasta positiivisia asioita negatiivisten sisään.
Muita tapoja ovat esimerkiksi positiivisen kokemusten kirjaaminen vuorokauden sisällä tapahtuneesta, sekä positiivisen sähköpostiviestin kirjoittaminen päivittäin.
