Hallitus aikoo rahoittaa investointeja omaisuuden myynnillä. Kriitikoiden mielestä kyse ei ole investoinneista, vaan pysyvistä menolisäyksistä.
Antti Rinteen hallitus julkisti viime torstaina hallitusohjelman liitteen tulevaisuusinvestoinneista, jonka tarkoituksena on myydä valtion omaisuutta kolmella miljardilla eurolla ja käyttää saadut myyntitulot ”tulevaisuusinvestoinneiksi” kutsuttuihin menoihin.
Hallitusohjelman mukaan ”kohdennetaan enintään 3 miljardia euroa kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin”.
Tulevaisuusinvestoinneiksi hallitus lukee esimerkiksi kehitysyhteistyön, opettajien ammatillisen koulutuksen ja luonnonsuojelun rahoituksen.
Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoo Ilta-Sanomille, että osa tulevaisuusinvestointiohjelman hankkeista on aidosti tunnistettavissa kertaluontoisiksi panostuksiksi.
Kuitenkin listalta löytyy hänen mukaansa jonkin verran myös selvästi pysyviksi menoeriksi laskettavia kokonaisuuksia, kuten kehitysavun lisääminen, alueelliset tuet sekä lähetystöverkoston vahvistaminen, joita ei Kärkkäisen mukaan perinteisessä mielessä laskettu investoinneiksi.
Kärkkäisen mukaan hallitusneuvotteluiden aikaan annettu mielikuva isoista investoinneista ei ehkä ihan vastaa lopputulosta. Silloin puhuttiin paljon ratahankkeista, joita ei rahoituspuolelta kauheasti löydy.
”Perustelu oli, että näillä myynneillä rahoitetaan pitkän aikavälin investointeja ja kertaluontoisia menoja. Jos niillä rahoitetaankin pysyviä menolisäyksiä vain kolmeksi vuodeksi, niin siinä voi kyllä sanoa olevan vähän silmänkääntötemppumaisia piirteitä”, Kärkkäinen toteaa.
EK:n talouspolitiikan johtaja Penna Urrila puolestaan arvioi, että monet rahojen ajatelluista käyttökohteista voivat olla asioina aivan hyviä ja tarpeellisia, mutta ne ovat pysyviä menolisäyksiä ihan kuten budjetin muukin sisältö.
Urrila pelkää, että omaisuuden myyntien avulla lisättävät menot jäävät pysyväisluonteisiksi.
”Mitä tapahtuu kolmen vuoden kuluttua, kun myyntitulot on käytetty ja uudet vaalit alkavat häämöttää? Poliittinen paine tällaisten menojen vakinaistamiseksi on varmasti melkoinen. On todella vaikea nähdä, että silloin lähdettäisiin leikkaamaan vaikkapa luonnonsuojelusta tai sairauksien seulonnasta myyntitulojen loppumisen vuoksi”, Urrila toteaa blogissaan.
EK:n arvion mukaan hallituksen kaavailemista kolmen miljardin tulevaisuusinvestoinneista vain noin 600−800 miljoonaa tästä vuotuisesta miljardista olisi luonteeltaan ihan tavallisia juoksevia menoja, jotka kolmen vuoden päästä suurella todennäköisyydellä vakinaistuvat.
Myös EVA:n johtaja Emilia Kullas kritisoi tulevaisuusinvestointeja.
”Kasvua ja työpaikkoja luovien investointien sijaan hallitus näyttää saavan aikaiseksi lähinnä suuret menolisäykset, jotka koostuvat lukemattomista pienistä puroista. Ainoat isot menolisäykset ovat luonnonsuojelu ja kehitysapu, joihin molempiin on varattu rahaa yli 200 miljoonaa euroa. Samat kohteet löytyvät myös hallituksen pysyvien päätösperusteiden listalta, kuten silmiinpistävän moni kohta tulevaisuusinvestoinneista”, Kullas toteaa.
Kullaksen mukaan etukäteen hallituspuolueet puhuivat investoinneista suuriin liikennehankkeisiin, mutta määrärahat niihin näyttäisivät jäävän hyvin pieniksi.
”Liikenneverkon kehittämiseen ja ylläpitämiseen on tulevaisuusinvestoinnissa varattu rahaa vain 150 miljoonaa euroa, joka on kovin vähän suhteessa kolmen miljardin euron pottiin. Nekin rahat on tarkoitus käyttää lähinnä yksityisteiden avustukseen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaan. Isoihin liikenneinfrastruktuurin hankkeisiin investointilistalla ei ole korvamerkitty senttiäkään.”
Pääministeri kiistää väitteen, että hallituksen tulevaisuusinvestointiohjelmalla siirrettäisiin pysyviä budjettimenoja budjettikehyksen ulkopuolelle.
”Meillä on rakennettu sellainen kokonaisuus tänne kertaluontoisten menojen koriin, joka on valtiovarainministeriön virkamiesten arvioiden pohjalta todettu, että kyse on kertaluontoisista menoista eikä pysyvistä menoista. Tuo arvio ei pidä siis paikkaansa”, Antti Rinne kertoi Verkkouutisille hallituksen tiedotustilaisuudessa.
