Akateemisesti koulutettujen työttömien määrä laski vielä viime vuonna reippaasti, mutta 2019 alkuvuoden aikana lasku pysähtyi ja kääntyi syksyllä nousuun, kertoo Akavan ekonomisti Heikki Taulu Akava Works -ennusteet 1272019 -julkaisussa.
”Korkeakoulutettujen työttömyyden kasvu on aiempina vuosina ennakoinut myös yleisen työttömyyden kasvua”, Taulu toteaa.
Akavan mukaan korkeakoulutettujen koulutusaloilla työttömien määrä kasvaa selkeästi kauppatieteissä, oikeustieteissä sekä diplomi-insinööreillä. Myös työttömien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden määrä on kasvussa, mutta näissä ammattiryhmissä työttömyysaste edelleen erittäin matalalla tasolla.
Taulun mukaan lukuisilla aloilla, esimerkiksi insinööreillä, tradenomeilla, valtiotieteilijöillä, arkkitehdeillä ja kasvatustieteen maistereilla on pitkän työttömyyden laskun jälkeen menossa eräänlainen epäröivä suvantovaihe, jossa muutos hakee suuntaansa.
”Työttömien korkeakoulutettujen määrä kaiken kaikkiaan ei vähentyne ensi vuoden aikana. Maailmantalouden kasvun hidastuminen ja Euroalueen kasvunäkymien heikentyminen ja näistä seuraava kitulias Suomen talouden kasvu ei tue korkeakoulutettujen teknis-taloudellisten koulutusalojen työttömyyden laskun jatkumista. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole suurta työttömyyden nousua”, ekonomisti arvioi.
Akavan tavoitteena on 75 prosentin ylittävä työllisyysaste. Sen saavuttaminen vaatii sekä pitkän aikavälin että yhden hallituskauden aikana toteutettavia toimenpiteitä.
Työllisyyden vauhdittamiseksi sekä työllisyyskeskustelun ylläpitämiseksi Akava esitteli marraskuussa 40 ehdotusta työllisyyden parantamiseksi. Osa ehdotuksista on toteutettavissa nopeasti, osa vaatii toteutuakseen pidemmän valmistelun.
Akava esimerkiksi ehdottaa osaamissetelin käyttöönottoa.
Kun 80 prosenttia työpaikoista on sellaisia, joissa tarvitaan korkeakoulutasoista osaamista ja vain 40 prosenttia pelkän perusasteen varassa olevista työllistyy, osaamiseen panostamalla lisätään Akavan mukaan myös työllisyyttä.
Osaamisseteli olisi uudenlainen kolmikantainen rahoituksen malli tukemaan osaamisen kehittämistä. Sen avulla tuetaan koulutuksen kysyntälähtöisyyttä, joustavuutta ja monimuotoisuutta sekä laajennetaan koulutuksen rahoituspohjaa.
Jokainen työikäinen on oikeutettu osaamisseteliin. Osaamissetelijärjestelmässä sekä työnantajalla että työntekijällä on kahdenkymmenen prosentin verovähenteinen omavastuu.
