Muistimestari neuvoo, miten omaa muistia voi treenata.
Aivot käyvät helposti ylikierroksilla arjessa, kun töissä ja kotona on kiire. Työterveyslaitoksella työskentelevän erikoistutkija Virpi Kalakosken mukaan kiire ja univaje ovat huono yhdistelmä muistille. Unohtaminen ja virheiden teko lisääntyy, raportoi Yle.
– Kaikki tietävät, että kahdella kädellä ei oteta kovin monta koppia kerrallaan. Aivan samoin aivoilla on rajoituksensa. Ajatus- ja muistivirheitä tulee väistämättä, jos tulee liikaa asioita, on väsynyt ja yrittää hoitaa kaikki yhdellä kertaa, Kalakoski kertoo.
Muistiliiton mukaan muun muassa stressi voi aiheuttaa vakavaakin muistioireilua, joka kuitenkin väistyy, kun liiallinen stressi helpottaa. Nykypäivän kiivas työtahti, ”multitaskaus” ja ylitsepursuavat to do -listat saavat aivot helposti tilttiin, sillä ihminen pystyy keskittymään hyvin vain yhteen asiaan kerrallaan.
Nelson Dellis on Remeber It -kirjan kirjoittaja, nelinkertainen USA:n Memory Champion (muistimestari) ja kokopäiväinen muistivalmentaja. Dellis veloittaa yli 200 euroa tunnissa yksityistunneista ja hänen valmennuksessa käyvät toimitusjohtajia ja miljardöörejä, kuten Mark Cuban, raportoi CNBC.
Dellis tuo esiin hänen kolme parasta vinkkiä muistin parantamiseksi, joita kannattaa tehdä päivittäin.
Siirry offline-tilaan
Delliksen yksi helpoimmista vuosien varrella oppimistaan muistivinkeistä on irrottautua teknologiasta – älypuhelimesi mukaan lukien – vähintään tunniksi päivässä. Muistia ja aivoja auttaa, jos kiireen keskellä pitää muutenkin muutamien minuuttien tuumaustaukoja.
Tämä johtuu siitä, että läsnäolo on tärkeää muistille.
– Aivot ovat prosessointiyksikkö. Jos aivosi eivät ole läsnä vastaanottamaan tietoa, miten luulet sen kykenevän muistamaan sen? Voit yllättyä siitä, miten tehokas luonnollinen muistikykysi on, jos kiinnität asioihin enemmän huomiota.
Dellisin neuvoa tukee Texasin yliopiston McCombs -kauppakorkeakoulun vuonna 2017 tekemä tutkimus, jonka mukaan jo älypuhelimen läsnäolo heikentää kognitiivista kapasiteettia, vaikuttaen aivojen kykyyn ylläpitää ja prosessoida tietoa.
Ajattele kuvina
– Aina kun yritän muistaa jotain, tavoitteenani on muuttaa se mielessäni mielikuviksi, Dellis tuo esiin.
Muistamista edesauttaa se, kun prosessiin liittää mahdollisimman monta eri aistia. Tämä voisi olla vaikkapa äänen ja tunteen yhdistelmä.
Tuttu kuva on myös helpompi muistaa, kuin vaikeat uudet sanat. Vanhemmilla aikuisilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että kuvat voivat auttaa muistia.
Dellis käyttää esimerkkinä tilannetta, jossa hänen pitää ostaa vaikkapa ruokakaupasta uusi tuote, esimerkiksi kirveli-niminen yrtti.
– Useimmat ihmiset eivät ehkä edes tiedä mitä se on.
Sanan voi hajottaa osiin tai pohtia miltä se kuulostaa. Kirveli muistuttaa kovasti sanoja kirves ja virveli, joten sanaleikki voisi mennä näin: On kaunis kesäpäivä mökillä. Otan mukaan kirveen ja virvelin, lähden hakkaamaan puita ja sen jälkeen lähden veneellä ongelle.
Mitä enemmän sanan yhteyteen liittää omituisia ja liioiteltujakin asiayhteyksiä, sitä parempi. Antaa oman mielikuvituksen laukata.
Matka ”muistipalatsiin”
Mielikuvat tarvitsevan paikan, johon ne tallennetaan. Dellisin mukaan suurin osa muistiurheilijoista käyttää tekniikkaa, jota kutsutaan ”muistipalatsiksi”. Tekniikka juontaa juurensa muinaisista kreikkalaisista ajoista, ja liittyy asioiden muistamiseen sijainnin perusteella.
Muistipalatsi toimii näin: Ajattele tuttua paikkaa, kuten taloasi tai toimistoasi. Kuvittele mielessäsi käveleväsi tutun tilan poikki ja kiinnitä kuvia polun varrelle.
Ideana on, että muistaminen helpottuu, sillä palautat myöhemmin mieleen tutun paikan ja sieltä poimitaan aikaisemmin jättämät mielikuvat.
Tekniikka saattaa kuulostaa hieman hullulta, mutta se auttaa muistiurheilijoita palauttamaan mieliinsä tuhansia eri asioita.
– Muistojen yhdisteleminen on tehokas tapa, sillä se käyttää montaa aivojen eri osaa, eikä pelkkää lyhytaikaista muistia, neurotieteilijä Tara Swart täsmentää.
Harjoittelun voi aloittaa valitsemalla tutun paikan, johon ripotellaan 10 eri mielikuvaa. Kuvat voivat koostuvat vaikkapa päivittäisestä tehtävä- tai kauppalistasta.
