Lähes viidesosa kaikkien koulujen ja päiväkotien kerrosalasta kärsii Suomessa kosteus- ja homevaurioista, kertoo Lassila & Tikanoja.
Suomalainen koulu tarjoaa maailman parasta opetusta, mutta oppimisympäristöt nauttivat tällä hetkellä kyseenalaista mainetta, kertoo ympäristöhuollon ja kiinteistöjen sekä laitosten tukipalvelujen tuottamiseen keskittynyt pörssiyhtiö Lassila & Tikanoja tiedotteessaan.
L&T:n mukaan asia ei ole aivan yhdentekevä kenellekään suomalaiselle, sillä yleensä huonon sisäilman aiheuttamien terveyshaittojen hoito maksaa valtiolle arvioiden mukaan jopa 450 miljoonaa euroa vuosittain.
Kun 12–18 prosenttia kaikkien koulujen ja päiväkotien kerrosalasta kärsii kosteus- ja homevaurioista, samalla 172 000–259 000 henkilöä altistuu kouluissa tai päiväkodeissa päivittäin kosteus- ja homevaurioille. Eri arvioiden mukaan koulujen ja päiväkotien korjausvelka on noin 1,5 miljardia euroa.
Rakennusten korjausvelka useita kymmeniä miljardeja euroja
”Tilanne ei ole kovin imarteleva muidenkaan kiinteistöjen osalta. Suomen varallisuudesta 70 % on kiinni rakennetussa ympäristössä. On arvioitu, että kiinteistöjemme korjausvelka on 30–50 mrd euroa. Tämä on tikittävä pommi jo siksi, että kiinteistöillä on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa, sillä jopa 40 % hiilidioksidipäästöistä aiheutuu kiinteistöistä. On siis selvää, että näin ei voida eikä pitäisi jatkaa”, Lassila & Tikanojan Kiinteistöpalveluiden toimialajohtaja Tuomas Mäkipeska toteaa.
Pelkästään koulujen kannalta tilanne todella hälyttävä, Mäkipeska toteaa.
”Koulussa on tarkoitus olla oppimassa ja opettamassa. Mitä enemmän hiilidioksidia on ilmassa, sen huonompi on oppilaiden ja opettajien päättelykyky. Erään THL:n jo vähän vanhemman tutkimuksen mukaan tutkituista luokkahuoneista peräti 58 %:ssa ilmanvaihto ei ollut riittävä ja noin 43 % tutkimukseen osallistuneista oppilaista kertoi kärsineensä lukukauden aikana yhdestä tai useammasta ylähengitysteiden oireesta.”
Lisäksi esille tuli valtavaa vaihtelua koulujen välillä, ja vaihtelusta 70 prosenttia selittyi koulujen ilmanvaihdon, lämpötilan ja kosteusvaurioiden ongelmilla.
”Toisin sanoen oppimisolosuhteet eivät todellakaan näyttäisi olevan tasa-arvoiset ympäri Suomea. Haluammeko todella jatkaa näin?”, Mäkipeska kysyy.
Kyse ei ole pelkästään rakennusten ongelmista, sillä oppimisympäristö on pelkkiä rakennuksia laajempi käsite.
”Oppimisympäristöä tarkastellessa täytyy tarkastella myös muun muassa piha-alueita. Jos piha-alueet eivät tarjoile oikein valittuja ja kohdennettuja virikkeitä – eli tekemistä – voivat lapset viettää aikaa enemmän sisällä. Tämä saattaa tuntua pieneltä asialta, mutta rakennusten ilmanvaihdon kannalta se ei anna armoa: mitä enemmän sisällä ollaan, sen suurempia tehoja tarvitaan ilmanvaihdolta, joka taas on tutkitusti usein puutteellista. Sisäilma ei pääse välituntien aikana puhdistumaan ja oppitunnin alkaessa luokat ovat jo valmiiksi tukossa.”
Lasku 1300 euroa taloutta kohden
Kiinteistöjen ongelmat eivät missään nimessä koske vain koulu- tai varhaiskasvatusmaailmaa. Rakennusteollisuuden julkaiseman Roti 2017 -tutkimuksen mukaan muun muassa erilaisista rakennusten vaurioista, huonosta sisäilmasta ja energiahukasta aiheutuu vuosittain työajan menetyksiä, sairauskuluja sekä muita ylimääräisiä kustannuksia noin 3,4 miljardia euroa.
”Se tekee noin 1 300 euroa jokaista kotitaloutta kohden Suomessa pelkästään rakenteellisista tai suunnitelmallisista asioista”, Mäkipeska laskee.
Huonosti hoidetut kiinteistöt eivät pelkästään vahingoita ihmisiä fyysisesti vaan myös maksavat yhteiskunnalle valtavasti.
”Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan esimerkiksi pelkästään koulujen ruokahävikistä koituvat kustannukset saattavat olla päivittäin jopa noin 130 000 € ja vuositasolla noin 25 miljoonaa €. On siis selvää, että tässä on käsillä valtava parantamisen potentiaali sekä yhteiskunnallisesti että liiketaloudellisesti”, Mäkipeska selventää.
Roti 2017 -tutkimuksesta selviää, että rakennusten kunnossapidon vaje on arviolta vuositasolla 12 prosenttia kestävään tasoon verrattuna. Vajauksen vuoksi menetetyn liiketoiminnan arvo taas on kymmenen vuoden aikana 57 miljardia euroa. Kansantalouden ja elinkeinoelämän menetykset heijastuvat tietenkin myös suoraan työllisyyteen. VTT on arvioinut suoriksi ja välillisiksi työllisyysvaikutuksiksi jopa 39 000 työpaikkaa vuositasolla.
Mäkipeska ei usko, että tilanne parantuu räjäyttämällä vanhat rakennukset palasiksi ja rakentamalla uutta.
”Se ei ole kestävää kiertotaloutta tai tätä päivää. Suuri osa ongelmista saadaan korjattua kiinnittämällä huomiota kiinteistöjen kunnossapitoon ja huoltoon, sekä tiloissa toimivien yhteisöjen toimintaan kokonaisvaltaisesti”.
Kunnossapidon hankinnoissa on opittava ostamaan kokonaisvaltaista osaamista yksittäisten toimenpiteiden sijaan. Mäkipeska on huolissaan siitä, että liian usein ostetaan yksittäisiä palveluita pistemäisesti eri toimijoilta sen sijaan, että tarkasteltaisiin kokonaisuutta ja sitä, miten mikäkin asia vaikuttaa kiinteistön kokonaisuuteen – päästöihin, säästöihin tai vaikkapa käytettävyyteen ja viihtyvyyteen.
L&T on lanseeraamassa pro bono -projektia nimenomaan koulumaailmaan, jonka avulla yhtiö tutkii tilannetta ehkä perinteisiä tutkimusprojekteja konkreettisemmin.
”Oppimisympäristöoppi-niminen projekti on käynnistynyt kahden pilottikoulun avulla. Näissä kouluissa kiinteistönhoidon asiantuntijat yhdistävät voimansa oppilaiden ja opettajien kanssa, ja oppimisympäristöä laitetaan kuntoon nimenomaan kokonaisuutena. Ensi keväänä selviää, millaisia tuloksia saamme aikaan. Projektin myötä saamamme asiantuntijoiden vinkit kootaan yhteen oppaaseen, jonka tarjoamme vapaasti kaikkien käyttöön”, Mäkipeska sanoo.
Kun alusta asti tehdään yhteistuumin sutta jotta saadaan saneerauskohteita tulevaisuudessa ei tämä ole uutinen! Ja sama meno jatkuu..harmi vaan että pienimmät joutuu maksamaan terveydellään tälläisestä rikollisuudesta!