Makrotalous

Miten poistetaan työssäkäyvien köyhyys?

Suomessa on satojatuhansia työntekijöitä, jotka eivät tule ansioillaan toimeen.

Työssäkäyvien köyhyyttä tutkinut Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakonen kertoo Ylen haastattelussa, että Suomessa on 60 000 palkansaajaa ja yrittäjää, jotka eivät tule palkallaan toimeen.

Todellinen luku on Jalosen mukaan vieläkin suurempi, sillä Tilastokeskuksen mukaan pienituloiseksi lasketaan henkilö, jonka nettotulot ovat noin 1200 euroa kuukaudessa. Jos palkan lisäksi henkilölle on maksettu sosiaaliturvaa, se yleensä nostaa ihmisen köyhyysrajan yläpuolelle eikä tätä näy Tilastokeskuksen köyhyystilastossa. Tällaiset ihmiset eivät siis ole määritelmän mukaisesti köyhiä, mutta eivät silti tule palkallaan toimeen.

Suomessa on peräti 200 000 – 400 000 ihmistä, jotka eivät ainakaan ajoittain tule palkallaan toimeen, Jalonen laskee.

Saksa on ratkaissut köyhyyttä niin sanotuilla ”minijobeilla”. Tällaiset työt ovat olleet monelle työttömälle väylä työhön. Saksassa onkin nyt alle kolmen prosentin työttömyysaste, Yle kertoo.

Toisaalta työssäkäyvien köyhien osuus on kasvanut yhdeksään prosenttiin työvoimasta, ja työssäkäyviä köyhiä on Saksassa nyt jo noin neljä miljoonaa.

Uusia tulonsiirtoja perustyöhön

Tietokirjailija ja vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara arvioi blogissaan, että niin sanotun perustyön määrä vähenee koko ajan. Tällaisella perustyöllä Soininvaara tarkoittaa työtä, johon ei vaadita mitään erityisosaamista, vaan pelkkä peruskoulu riittää.

Uusia perustason työpaikkoja syntyy Suomessa lähinnä palveluammatteihin. Soininvaaran mukaan ne ovat taloudellisesti huonosti tuottavia, joten niistä voidaan maksaa vain huonoa palkkaa.

”Jos palkan pitäisi olla korkeampi, työpaikkaa ei ole. Palveluammateissa lopullisena maksajana ovat asiakkaat, eivätkä he suostu maksamaan palvelusta enempää. Siksi meillä suurin osa kahviloista esimerkiksi on sellaisia, joissa ostosta jonotetaan kassalla sen sijaan, että tarjoilija kiertäisi ottamassa tilauksia”, Soininvaara toteaa.

Soininvaara kertoo olevansa hyvin pessimistinen tämän perustyön tulevaisuudesta.

”Sen määrä on vähentynyt nopeasti ja tulee jatkossakin vähentymään. Automaatio ja tekoäly karsii hyväpalkkaisia töitä teollisuudessa ja tilalle tulee huonotuottoista työtä palvelualoilla. Eriarvoisuuden kasvua työmarkkinoilla on vaikea torjua.”

Mitä siis pitäisi tehdä? Perustyön palkkoja ei voida nostaa, koska asiakkaat eivät ole välttämättä valmiita maksamaan perustyön palveluista lisää.

Soininvaaran mielestä on järkevää varautua yksinkertaisesti maksamaan täydentäviä tulonsiirtoja palkan päälle jatkossa yhä enemmän.

Pienipalkkaisten töiden kieltäminen ei köyhyyttä poista.

”Voidaan tietysti kieltää pienet palkat, mutta se tekee työssäkäyvästä köyhästä vielä köyhemmän työttömän”, Soininvaara perustelee.

Soininvaara on tunnetusti perustulon kannattaja, ja perustulo olisi tähänkin ongelmaan hänen mukaansa ratkaisu.

”Ei liene salaisuus, että minusta paras tapa tukea pienipalkkaisia olisi perustulo. Aluksi voisi aloittaa pienellä negatisiivisella tuloverolla, joka jatkaisi veroasteikkoa vähän nollan alapuolelle. Olen kirjoittanut tästä nimellä Ylhäältä aloitettu perustulo.  Tulevassa kirjassani kutsun tätä katkaistuksi negatiiviseksi tuloveroksi”, Soininvaara toteaa.

Tarvitaanko Suomeen yksi ja yhtenäinen minimipalkka?

Saksassa otettiin käyttöön noin 1500 euron minimipalkka. Suomessa ei laissa ole yleistä minimipalkkaa, vaan palkat määräytyvät meillä alakohtaisesti työehtosopimuksissa. Lain mukaan vähimmäispalkka tarkoittaa sitä, että työntekijälle on maksettava “tavanomaista ja kohtuullista” palkkaa tehdystä työstä.

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäen ratkaisu työssäkäyvien köyhien ongelmaan on juuri tuollainen Saksan mallin mukainen kaikkia työntekijöitä koskeva minimipalkka. Lepomäki ei kuitenkaan ota kantaa minimipalkan suuruuteen.

”Lakisääteinen minimipalkka lisäisi mielestäni läpinäkyvyyttä ja viranomaisten mahdollisuutta puuttua alipalkkaukseen”, Lepomäki kirjoittaa Facebookissa.

Lepomäen mukaan Suomi on korkeiden kustannusten maa. Siksi täällä ei tahdo vähimmäispalkalla pärjätä, oli sen taso mikä hyvänsä.

”Nykyisin yli 200 000 ihmistä työskentelee aloilla, joilla ei ole TESiä. Paikallinen sopiminen lisääntyy ja hyvä niin. En näe mitään syytä, mikseivät säälliset vähimmäisehdot olisi turvattu tasapuolisesti kaikille. Sitä vartenhan meillä on demokratia”, Lepomäki perustelee.

Vähimmäispalkan tasoa ei Lepomäen mielestä silti kannata hilata liian ylös, koska se alkaisi heikentää työllisyyttä.

”Tämähän Suomen ongelma osin on: kun palkat eivät jousta, monen ihmisen on vaikea päästä työelämään näyttämään kyntensä. Tämä koskee turhan herkästi muualta tulleita, osatyökykyisiä, uran vaihtajia ja monenlaisia erityisryhmiä. Varsin julmaa politiikkaa.”

Lepomäki haluaisi rakentaa mieluummin Suomea, jossa jokaisella olisi nykyistä helpompi päästä mukaan työelämään, kehittämään osaamistaan ja siten myös elintasoaan.

”Palkankorotusta on huomattavasti helpompi pyytää työsuhteesta kuin työttömyydestä käsin”, Lepomäki toteaa.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Avatar

    Roope tollonen

    25.1.2020 at 19:20

    Olemme Teneriffalla. Uskomatonta, liha, kala, hedelmät ja vihannekset, kaikki tuoretta ja maukkaampaa, Suomalainen lehmä ja sika karseaa täällä namnam, Banaanit kypsytetään Suomessa piloille ilokaasulla S-marketin kypsyttämössä. Kolme huonetta ja keittiö keskustassa maksaa 80.000 €, Suomessa 800.000 tuhatta. On Suomalaiset tyhmiä terkkui politikoil erityisesti fasistipuolueel ja kokemuksel, täällä lämpöä nyt yli 20 astetta. Entä siellä? täällä tulee juurijajuuri toimeen ns. perustulolla vai turvalla, Leposelälle terkkui lämpimäst, onneksi viini on halpaa, halvempaa kuin Virosta ostettuna. Hyvä punkku noin 4-5€, maksakirroosin aiheuttaja noin 1 €.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, talouteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös