Tilastokeskuksen mukaan peräti 930 000 suomalaista eli 16,9 prosenttia Suomen kotitalousväestöstä oli vuonna 2023 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Riskissä olevien henkilöiden määrä kasvoi edellisvuodesta.
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden määrä kasvoi elinolotilaston mukaan 57 000 henkilöllä vuonna 2023.
Henkilö määritellään olevaksi köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta. Köyhyys- tai syrjäytymisriskiin riittää, että yksikin kolmesta riskistä toteutuu, mutta ne voivat olla myös yhtäaikaisia.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisista noin yhdeksän prosenttia kuului vuonna 2024 kotitalouksiin, joilla oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Heidän osuutensa kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin ja oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2004.
Toimeentulovaikeudet lisääntyivät eniten kahden vanhemman lapsiperheillä, joissa asuvista henkilöistä lähes yhdeksän koki vaikeuksia saada rahat riittämään. Yhden vanhemman lapsiperheissä toimeentulovaikeuksia kokevien osuus oli kuitenkin edelleen suurin, vajaa viidennes.
“Kaikkiaan 11,5 prosenttia lapsista asui vuonna 2024 kotitalouksissa, joissa oli vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Edellisen kerran toimeentulovaikeuksia kokevien lasten osuus ylitti 10 prosentin rajan vuonna 2014”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen.
Erityisesti on kasvanut köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien lasten osuus. Myös koetut toimeentulovaikeudet yleistyivät.
Okkosen mukaan lasten köyhyys- tai syrjäytymisriski kasvoi koko väestön riskiä suuremmaksi vuonna 2023. 75 vuotta täyttäneiden riski sen sijaan väheni merkittävästi.
”Riski on suurin 18–29-vuotiailla, joista noin 30 prosenttia oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä”, Okkonen kertoo.
Tavallisimmin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevat ovat pienituloisia. Vuonna 2023 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää kasvatti kuitenkin erityisesti vakavan aineellisen ja sosiaalisen puutteen yleistyminen.
”Vakava puute on riskin osatekijöistä harvinaisin, mutta vuonna 2023 puutteessa olevien määrä kasvoi 148 000 henkilöstä 198 000 henkilöön”, Okkonen toteaa.
Tie köyhyyteen voi olla moninainen.
Suomessa köyhyysriskiä lisäävät useat tekijät. Elinkustannusten nousu on merkittävästi kasvattanut köyhyyttä, ja sosiaaliturvan leikkausten odotetaan pahentavan tilannetta entisestään.
Pitkittynyt työttömyys on merkittävä köyhyysriski, erityisesti työikäisille ja ikääntyville miehille.
Iäkkäät naiset ovat puolestaan erityisen alttiita pitkittyneelle köyhyydelle johtuen lyhyemmistä tai olemattomista palkkatyöurista, jotka johtavat pieniin tai olemattomiin työeläkkeisiin. Yli 74-vuotiaiden naisten pitkittyneen köyhyyden riski on yli kaksinkertainen miehiin verrattuna.
Lisäksi yksinhuoltajuus on tunnistettu yhdeksi naisten köyhyyttä lisääväksi tekijäksi.
Vasemmistolaisia Kok, Sdp ja Kesk hallituksia yli ,40v peräkkäin, osoittaa että em vasemmistolaiset ole edes halunneet ratkaista köyhyys kysymystä.