Työnantajien mukaan vaatimukset aiheuttavat suurta haittaa Suomen kilpailukyvylle ja työllisyydelle.
Ammattiliitto Pro kertoi sunnuntaina aloittavansa kahden viikon työnseisauksen 27. tammikuuta erikseen nimetyissä yrityksissä paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen soveltamisalalla, koska ratkaisua ei ole löytynyt Metsäteollisuuden kanssa käydyissä neuvotteluissa.
Neuvotteluja Ammattiliitto Pron ja Metsäteollisuuden välisen paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen uudistamisesta käytiin viimeksi perjantaina 3. tammikuuta, mutta ne päättyivät jälleen tuloksettomina.
Pro kertoo tavoittelevansa jäsenilleen ostovoimaa parantavaa palkkaratkaisua ja kiky-sopimuksen mukaisen 24 tunnin työajan pidennyksen poistoa ilman kustannusvaikutuksia.
”Neuvotteluissa Metsäteollisuus on viivytellyt eikä ole aidosti pyrkinyt löytämään ratkaisuja avoinna oleviin kysymyksiin. Neuvottelut eivät ole edenneet lainkaan”, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo.
Malisen mukaan Pro on valmis jatkamaan hyvin nopealla aikataululla ratkaisun etsimistä neuvottelemalla, mikäli myös työnantajaliitolla on todellista tahtoa edistää sopimuksen syntyä.
Ammattiliitto Pron työnseisaus koskee toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisia töitä erikseen nimetyissä yrityksissä paperiteollisuudessa.
Myös Teollisuusliitto ja Paperiliitto uhkaavat lakoilla ja ylityökielloilla
Teollisuusliitto puolestaan uhkaa aloittaa maanantaina 27. tammikuuta laajat kaksi viikkoa kestävät lakot ja tukilakot sadoilla työpaikoillaan vauhdittaakseen jumissa olevia työehtosopimusneuvotteluja. Lisäksi Teollisuusliitto aloittaa keskiyöllä mittavan ylityökiellon.
Teollisuusliitto kertoo työtaistelutoimien syyksi työnantajien kyvyttömyyden ja haluttomuuden päästä sopimukseen neuvottelujen keskeisistä kiistakysymyksistä, talkootyön lopettamisesta ja ostovoiman turvaavista palkankorotuksista.
Teollisuusliitto haluaa laajentaa malmikaivoksilla oman sopimuksensa soveltamisalaa niin, että sopimusta sovellettaisiin myös aliurakoitsijoiden kaivosalueella tekemään työhän.
Teollisuusliiton sunnuntaina alkanut ylityökielto kestää 9.2. kello 24.00 saakka. Se koskee kumiteollisuuden, öljy-, maakaasu- ja petrokemianteollisuuden, kemian perusteollisuuden, lasikeraamisen teollisuuden, muovituoteteollisuuden ja kemiantuoteteollisuuden, mekaanisen metsäteollisuuden ja malmikaivosten sopimusaloja. Ylityökiellon piirissä on noin 35 000 työntekijää.
Kolmas lakkouhkauksen jättänyt liitto on Paperiliitto, joka katkaisi sunnuntaina neuvottelut paperiteollisuuden työehtosopimuksesta Metsäteollisuus ry:n kanssa. Liiton mukaan tekstikysymyksissä ei ole edetty eikä keskustelua palkankorotuksista edes aloitettu. Ratkaisematta on myös kilpailukykysopimuksen mukainen 24 tunnin vuotuinen työajan lisäys.
Lakko alkaisi sellu- ja massatehtaissa, paperi- ja kartonkikoneilla ja muissa töissä 26-27.1. Lakko päättyy 10.2., ellei sitä ennen saavuteta neuvottelutulosta uudesta työehtosopimuksesta.
Lakon piiriin kuuluu noin 9000 Paperiliiton jäsentä.
Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala pitää neuvottelukierrosta todella erikoisena.
”Ensin vientialan työnantajat vaativat, että päänavaajaa ja viennin sopimusten mallia pitää suojella. Nyt kun Teknologiateollisuus sai sovittua Teollisuusliiton kanssa sopimuksen, vaatimukset on täysin unohdettu. Jos ajatuksena oli rakentaa työmarkkinoille niin sanottua Suomen mallia, Metsäteollisuus ry:n tapa hoitaa asioita ei ainakaan tue sitä. Tällä on vaikutusta myös tuleviin tes-kierroksiin” Vanhala toteaa.
Kilpailukykykysopimuksen piti olla pysyvä ratkaisu
Työnantajaa edustava Teknologiateollisuus ry pitää Teollisuusliiton toiminta on räikeää järjestöpolitiikkaa ja vastoin yleisiä työmarkkinakäytäntöjä.
Teknologiateollisuudessa Pron sopimuksesta neuvotteleva Teknologiateollisuus ry:n Jarkko Ruohoniemi pitää liiton toimintaa erittäin valitettavana. Samalla hän ihmettelee, löytyykö Pron jäseniltä todellakin lakkohalua ja halua hankaloittaa omien työpaikkojensa toimintaa.
”Kun kilpailukysopimuksesta ja siihen sisältyvästä työajan pidennyksestä sovittiin, tarkoituksena ei ollut kilpailukyvyn parantaminen vain tilapäisesti. Tunnit tarkoitettiin pysyviksi. On työllisyyden kannalta erittäin surullista, että työmarkkinoilla halutaan nyt tieten tahtoen turmella viime vuosien hyvä kehitys”, Ruohoniemi sanoo.
Ruohoniemen mukaan teknologiateollisuuden työntekijöiden uudessa työehtosopimuksessa työajan pidennystä ei enää ole, mikä on pettymys. Työnantaja joutui hänen mukaansa antamaan periksi, sillä tuossa sopimuksessa pidennys oli aikanaan kirjattu erilliseen irtisanomisen varaiseen pöytäkirjaan.
”Samaan aikaan ratkaisun palkankorotustaso nousi kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta äärirajoille. Tästä syystä tuon sopimuksen palkankorotustasoa ei voi ylittää aiheuttamatta suurta haittaa työllisyydelle ja yritysten mahdollisuudelle pärjätä kovassa kilpailuissa”, Ruohoniemi muistuttaa.
Ruohoniemen mielestä on kaikkien suomalaisten etu, että työajan pidennyksestä pidetään kiinni ja huolehditaan Suomen kustannuskilpailukyvystä. Työaika on Suomessa verrattain lyhyt verrattuna kilpailijamaihin.
”Ammattiliitoilta kadonnut suhteellisuudentaju”
Myös työnantajapuolta edustava Metsäteollisuus ry tuomitsee ammattiliittojen työtaistelutoimet vastuuttomina.
”Ammattiliitoilta on nyt kadonnut kokonaan suhteellisuudentaju. Ne ovat valmiita urhaaman vientitulot, heikentämään suomalaisen tuotannon kilpailukykyä ja sahaavat myös omien jäsentensä oksaa, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoo.
Hollménin mukaan viime kädessä lakkoilu aiheuttaa hallaa myös työntekijöille, sillä se johtaa tuotannonmenetyksiin ja toimitusepävarmuuden tuomaan maine- ja kilpailuhaittaan haittaan kansainvälisillä markkinoilla.
Ammattiliitot painostavat lakolla Metsäteollisuus ry:tä luopumaan kiky-tunneista. Metsäteollisuuden mielestä ammattailiitot yrittävät perua omat, vain muutaman vuosi sitten tekemänsä päätökset, joissa työajan pidentäminen kirjattiin metsäteollisuuden työehtosopimuksiin pysyvästi.
”Lakkoilulla tilanne ei ratkea. Sopimus syntyy neuvotellen sekä vaatii sopimishalua ja tolkkua myös työntekijäpuolelta”, Hollmén toteaa.
