SAK:n pääekonomistin mielestä koronakriisissä pitää parantaa työttömyysturvaa, ei alentaa veroja.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä on saanut valmiiksi koronakriisin taloudellisisten vaikutuksien selvityksen. Raportissa esitetään arvio koronakriisin taloudellisista vaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan pienentää ja palauttaa Suomi kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle.
Vihriälän johtama selvitysryhmä pitää toteutettuja tukitoimia yrityssektorin toimintaedellytyksille hyödyllisinä. Ne eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan yleisempi järjestelmä, joka tukee nopeasti kaikkien toimialojen yritysten kannattavuutta. Selvitysryhmä ehdottaa, että tuki kohdistettaisiin pienten ja keskisuurten yritysten sellaisten kustannusten kattamiseen, joita yrityksen on vaikea sopeuttaa lopettamatta toimintaansa kokonaan. Myös työvoimakuluja tulisi ryhmän mukaan lukea korvauksen piiriin.
Työryhmän mukaan Suomen talous tarvitsee elvytysruiskeen, kun rajoituksista päästään eroon. Vuoden 2021 budjetin tulisi olla tuntuvasti elvyttävä.
Raportin mukaan talous tarvitsee elvytysruiskeen, kun rajoituksista päästään eroon. Vuoden 2021 budjetin tulisi nykytiedon valossa olla tuntuvasti elvyttävä. Joitakin elvytystoimia voi harkita jo loppukesällä, jos rajoitusten poistamisessa on edetty riittävästi.
SAK on ottanut kantaa Vihriälän työryhmän havaintoihin ja suosituksiin. Järjestön mielestä tukien painopistettä pitäisi siirtää pääomasijoituksiin perustuviin tukielementteihin.
”Yritystukia suunniteltaessa on pidettävä kirkkaana mielessä kansantalouden ja julkisen talouden etu. Siksi SAK ei kannata painottamista suoriin yritystukiin. Sen sijaan valtion pääomasijoitukset ovat hyvä keino turvata kansantalouden kannalta tärkeän liiketoiminnan jatkuvuus ilman veronmaksajille kalliiksi tulevia suoria tukia yrityksille”, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta muistuttaa.
Vihriälän johtama työryhmä esittää suurta finanssipoliittista elvytystä kriisistä toipumiseen. Työryhmän mukaan kannattaa painottaa keinoja, joilla tuetaan kotimaisen kysynnän ja tuotannon vilkastumista lyhyellä aikavälillä ja talouden suorituskykyä pitkällä aikavälillä. Elvytyksen pääpaino työryhmän pitäisi olla erilaisissa julkisissa investoinneissa eikä yleisissä veronkevennyksissä tai etuusparannuksissa.
Samoilla linjoilla on SAK:n pääekonomisti, joka ei myöskään kannata veroalea.
”Kuten työryhmä toteaa, työnsä säilyttäneiden verotuksen keventäminen tuskin olisi tässä tilanteessa tehokas keino elvyttää. Tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi tapa tukea ostovoimaa olisi määräajaksi parantaa työttömyysturvaa. Lisäksi tarvitaan laajasti erilaisia julkisia investointeja. Perinteisten infrainvestointien lisäksi kannattaa investoida myös ympäristö- ja ilmastopolitiikan edistämiseen, koulutukseen ja tutkimukseen”, Kaukoranta sanoo.
Vihriälän työryhmän mukaan julkisen talouden sopeutustarve tulee olemaan niin iso, että tullaan väistämättä tarvitsemaan sekä menojen karsimista ja veronkorotuksia että työllisyyttä ja tuottavuutta vahvistavia uudistuksia.
SAK:n mielestä nyt olisi kuitenkin ensisijaista keskittyä kriisin hoitoon ja siitä elpymiseen. Julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen ei sovi keskusjärjestön mielestä akuuttiin kriisivaiheeseen.
”Työryhmä on oikeassa siinä, että myös veronkorotuksia tullaan tarvitsemaan, mutta julkisen talouden vahvistamisen aika on vasta sitten, kun talous on elpynyt. Tässä tilanteessa taantumaa ei pidä syventää julkisen talouden sopeutuksella”, Ilkka Kaukoranta toteaa.
Suomen Yrittäjät suhtautuu julkisen talouden rakennemuutoksiin eritavalla kuin SAK.
Yrittäjäjärjestön mukaan julkisen sektorin menorakenteen ja tason kriittinen tarkastelu on entistäkin tärkeämpää heti kriisin jälkeen. Kuismasen mukaan taustalla oleva väestörakenteen muutos ja sen vaatimat rakenteelliset muutokset eivät ole kadonneet.
“Kysyntäelvytyksen kanssa tulee olla tarkkana. Tarvitaanko sitä ja ajoittuuko se oikein? Raportin suositus siitä, että elvytyspolitiikan tulee tähdätä talouden pidemmän aikavälin suorituskyvyn vahvistamiseen, on oikea”, arvioi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.
