Makrotalous

Ekonomisti: Koronakriisin jälkeen tarvitaan rakennesopeutuksia ja yleistuki yrityksille

Konkurssiaallon välttämiseksi tehtävät toimet ovat yhteiskunnan kannalta hyödyllisiä, kertoo Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä on saanut valmiiksi koronakriisin taloudellisisten vaikutuksien selvityksen.

Selvityksen mukaan talouspolitiikan ensimmäinen tehtävä on vähentää niitä välittömiä haittoja, joita rajoitustoimista ja pelosta aiheutuu ennen kaikkea yrityssektorin toimintakyvylle.

Kasvun käynnistämiseen rajoitusten lieventämisen jälkeen tarvitaan tuntuva elvytyspanos. Selvityksen mukaan talouspolitiikan vaativin vaihe tulee tämän jälkeen. Kriisi johtaa julkisen talouden velkaantumisen jo lähivuosina kestämättömälle uralle. Minimivaatimus on velan bkt-suhteen kasvun pysäyttäminen, mikä vaatii rankkaa julkisen talouden sopeuttamista.

Selvityksen mukaan menojen leikkaamisen ja verojen korottamisen tarvetta voidaan lieventää rakennepolitiikalla. Hallituksen tulisikin elvytystoimista päättämisen yhteydessä päättää tarvittavan ”kipupaketin” tavoitteista ja määrittää prosessi toimenpiteiden valmistua ja rivakkaa toimeenpanoa varten

Vihriälän johtaman työryhmän strategia koronakriisissä on kokonaisuudessaan tasapainoinen ja käsittelee oikeita asioita, arvioi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

Halutaan tai ei, yritysten pelastaminen on talouspoliittisissa valinnoissa tärkeintä, Kuosmanen tähdentää. Hänen mukaansa on jo nähty, että kriisi iskee kaikkiin yrityksiin: työnantajayrityksiin, yksinyrittäjiin, kaikkiin toimialoihin, vienti- ja kotimarkkinoilla toimiviin yrityksiin, ”perusyrityksiin” ja myös ”tähtiyrityksiin”.

Konkurssiaalto kannattaa välttää

Kuismanen muistuttaa, että yritykset työllistävät suomessa noin 1,45 miljoonaa työntekijää.

“Yhteiskuntamme hyvinvointi lepää pitkälti näiden yritysten ja niissä työtä tekevien ihmisten varassa. Tämä joukko vastaa Suomen tuotantomahdollisuuksista. Jos yrityskannassa tapahtuva tuho päästetään suureksi, se tarkoittaa pitkää ja raskasta sopeutumista ja vääjäämättä hyvinvoinnin alenemista”, pääekonomisti toteaa.

Kuismasen mukaan on siis monessakin mielessä kustannus-hyöty- näkökulmasta järkevää välttää konkurssiaalto. Kriisivaiheen jälkeen tuotanto saadaan Suomessa nopeasti palautettua kysyntää vastaavalle tasolle ja työntekijöillä on mahdollisuus palata nopeasti ammattiaan vastaaviin työtehtäviin.

Kuismasen mielestä argumentit luovasta tuhosta ja siitä, että antaa vahvimpien selvitä eivät ole relevantteja tällaisen kriisin kohdatessa.

Työryhmän havainto yritysten kriisituen tarpeesta on yrittäjäjärjestön pääekonomistin mielestä oikea, mutta se tulee liian myöhään.

“Suomen Yrittäjät esitti yleis- tai kriisitukea heti kriisin puhjettua. Jo tuolloin oli nähtävissä, että se on tehokkain, oikeudenmukaisin ja läpinäkyvin tapa jakaa tukea.”

Työryhmän havainto myös siitä, että yleistuki vääristää yritysten käyttäytymistä mahdollisimman vähän on Kuismasen mukaan tärkeä. Yleistuki voidaan järjestää monella eri tavalla

Koronakriisi jättää pitkään kestävän haavan kansantalouteen

Kuismasen mukaan jo nyt on selvää, että finanssikriisistä alkanut aktiviteetin mateleminen sai uuden iskun eikä ole poissuljettua, että menetetyn vuosikymmenen sijaan tulee menetetyt 15 vuotta. Jo ennen koronakriisiä Suomen talouden tilanne ja rakenteet olivat positiivisesti ilmaistuna heikot.

“Työryhmän näkemys rajoitusten lieventämisen pakosta on oikea; meillä ei ole varaa rapauttaa pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia yhtään enempää. Jos kokonaistuottavuutta ja potentiaalista tuotannon tasoa ei saada nostettua, on laskun hinta kova.”

Julkisen sektorin menorakenteen ja tason kriittinen tarkastelu on entistäkin tärkeämpää heti kriisin jälkeen. Kuismasen mukaan taustalla oleva väestörakenteen muutos ja sen vaatimat rakenteelliset muutokset eivät ole kadonneet.

“Kysyntäelvytyksen kanssa tulee olla tarkkana. Tarvitaanko sitä ja ajoittuuko se oikein? Raportin suositus siitä, että elvytyspolitiikan tulee tähdätä talouden pidemmän aikavälin suorituskyvyn vahvistamiseen, on oikea”, Kuismanen toteaa.

Lyhyellä aikavälillä on Kuismasen mukaan perusteltua pitää huolta siitä, että irtisanottujen työntekijöiden työttömyysjaksoista tulee mahdollisimman lyhyitä. Suomella ei ole varaa toistaa kerta toisensa jälkeen sitä, että aina taloudellisten kriisien jälkeen rakenteellinen työttömyys jää kriisiä edeltävää aikaa korkeammaksi.

Havainto siitä, että laaja ja pitkään jatkuva yleistuki tappioiden korvaamiseksi ei ole mahdollista, on pääekonomistin mukaan oikea.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös