Rahastotietoa

Nordnetin Smart-salkut joutuivat kovaan happotestiin poikkeuksellisen markkinatilanteen vuoksi

Nordnetin Smart-salkkujen ydinidea on riskin sopeutus. Strategia olisi toiminut finanssikriisissä paremmin kuin koronakriisissä.

Nordnet Smart -salkut lanseerattiin syksyllä 2018 ja ensimmäisen vuoden aikana niihin on sijoittanut jo yli 20 000 suomalaista. Nordnet Smart -salkut on kehitetty Nordnetin mukaan tuottamaan paremmin kuin perinteiset rahastot ja voittamaan vertailuindeksi pitkällä aikavälillä.

Nordnet Smart -rahastot sijoittavat viiteen eri omaisuusluokkaan: osakkeisiin, korkoihin, hyödykkeisiin, kiinteistöihin sekä luottoihin.

Automatisoitu ja systemaattinen sijoitusstrategia sopeuttaa sijoitukset markkinatilanteeseen. Jos markkinat laskevat ja volatiliteetti kasvaa, Smart-salkut tasapainotetaan automaattisesti vastaamaan tavoiteltua riskitasoa vähentämällä osakemarkkinariskiä.

Ensimmäinen vuosi sujui Smart-salkuilla loistavasti. Vuoden aikana rahastot näyttivät täyttävän sen tehtävän mitä niillä tavoiteltiin. Smart-salkkujen tuotot ylittivät vertailuindeksiensä tuotot selvästi. Rahastoista matalariskisin Smart 5 oli voittanut vertailuryhmänsä matalariskisissä yhdistelmärahastoissa yli 50 prosentin tuottoerolla. Hieman riskisempi Nordnet Smart 10 oli puolestaan tuottanut kaksinkertaisesti vertailuindeksejään paremmin, ja riskisin Smart 15 oli yltänyt yli 14 prosentin tuottoon, kun vertailuindeksin tuotto oli vain 5,9 prosenttia.

Koronakriisi painoi vuosituotot pakkaselle

Sitten iski koronamyrsky ja Smart-salkkujen tilanne kääntyi päälaelleen.

Nordnet kertoo perjantaina julkistamassa tiedotteessaan, että Smart-salkkujen viimeisen vuoden tuotot ovat olleet reippaasti miinuksella.

Matalariskisimmän Smart 5 -salkun tuotto oli -8,9 prosenttia, Smart 10:n tuotto -14,9 prosenttia ja riskisimmän Smart 15 -salkun tuotto -22,9 prosenttia.

Nordnetin mukaan kaikki omaisuusluokat vaikuttivat positiivisesti Smart-salkkujen tuottoihin, paitsi faktorisijoitukset (Alternative Risk Premia). Parhaiten tuottanut omaisuusluokka kaikissa Smart-salkuissa oli osakkeet.

Nordnet kertoo, että Smart-salkkujen sijoitusastetta laskettiin maaliskuussa huomattavasti riskitasojen noustua. Nordnetin mukaan Smart-salkut kestävät nyt markkinaturbulenssia huomattavasti paremmin, mikäli osakemarkkinoilla palataan pessimistisempiin tunnelmiin nyt nähdyn korjausliikkeen jälkeen.

Nordnet ei tule lisäämään sijoitusastetta merkittävästi, kunnes maaliskuun volatiliteettipiikki poistuu rullaavalta kolmen kuukauden tarkastelujaksolta.

Miksi Smart-salkkujen riskisopeutus ei toiminut koronakriisissä?

Automatisoitu ja systemaattinen sijoitusstrategia siis sopeuttaa sijoitukset markkinatilanteeseen. Sijoitusstrategian lähtökohta on riski. Smart-salkkujen sijoitukset on hajautettu useaan eri omaisuusluokkaan ja omaisuusluokkien sisällä edelleen maantieteellisesti sekä eri sektoreille. Sijoituskohteet pysyvät koko ajan samoina, mutta niiden nimellinen paino salkuissa vaihtelee riskin muutosten mukaisesti. Riskiä mitataan volatiliteetilla.

Muutokset salkuissa eivät ole salkunhoitajan päätöksiä, vaan ne tehdään automaattisesti markkinatilanteen muutoksien perusteella.

Kaikkien Smart-salkkujen tuotot painuivat vahvasti pakkasella maaliskuussa koronakriisin pyörteissä.

Miksi Smart-salkut painuivat pakkasella, vaikka ne pyrkivät pienentämään markkinariskiä markkinaturbulenssin aikana?

Nordnetin mukaan kaikki omaisuusluokat pärjäsivät maaliskuun aikana heikosti ja siksi turvallisemmatkaan omaisuusluokat eivät pystyneet tasapainottamaan riskisempien omaisuusluokkien tappioita. Yhtiön mukaan Smartit eivät myöskään hyötyneet samassa suhteessa kuun lopussa nähdystä karhumarkkinarallista, sillä markkinariskiä oli jo madallettu ennen sitä.

Mikäli korrelaatiot turvallisena miellettyjen ja riskisempien omaisuusluokkien välillä eivät toteudu kuten markkinoiden normaalioloissa ja kun samanaikaisesti kurssit laskevat voimakkaasti, tällöin Smart-rahastojen kaltaiset riskipariteettirahastot vähentävät nimellistä sijoitusastetta.

Samanlainen ilmiö tapahtui Nordnetin mukaan finanssikriisin aikaan vuosien 2008-2009 aikana. Tuolloin ei Smart-salkkuja ollut olemassa, mutta Nordnetin tekemät Smart-salkkujen simulaatiot tuolta ajalta osoittavat, että ne laskivat finanssikriisin alussa, mutta alkoivat voittamaan vertailuindeksinsä sen jälkeen, kun sijoitusastetta laskettiin.

Nordnetin mukaan myös tasaisesti nousevassa markkinassa riskipariteettistrategiat tapaavat pärjätä paremmin. Nopeat pudotukset ovat niille myrkkyä, Nordnet kertoo.

Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi kertoo Arvopaperin haastattelussa, että koronakriisi on ollut siitä poikkeuksellinen markkinatilanne, että se on painanut kaikkia pääomaluokkia maailmassa.

”Normaalisti kriisissä pääomaluokat olisivat reagoineet eri tavalla, mikä olisi laimentanut tätä tuottojälkeä”, Paasi harmittelee.

Pääasin mukaan koronakriisi on sikäli epäreilua Smartien strategialle, että ne toimisivat todennäköisesti hyvin kaikissa tilanteissa paitsi maailmanlaajuisen pandemian yhteydessä.

”Vaikuttaa siltä, että markkinat keksivät aina ratkaisun uusien lupaavien sijoitusstrategioiden päänmenoksi. Tämä on ollut sellainen musta joutsen, mitä ei ole voinut millään ottaa mukaan etukäteen mihinkään malleihin.”

Kommentoi
Ylös
>