Tuulivoiman kysyntä on kasvussa ja kasvun odotetaan jatkuvan, kertoo Metsähallitus.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Metsähallituksella on tärkeä rooli tämän tavoitteen toteuttamisessa. Valtion maille rakennettava tuulivoima ja asiakkaille toimitettava energiapuu ja ainespuun mukana kertyvä energia vähentävät energiantuotannosta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Valtion mailla tuotettiin vuonna 2019 lähes 800 gigawattituntia tuulisähköä. Metsähallitus aikoo moninkertaistaa tuulivoiman tuotannon vuoteen 2030 mennessä.
“Tuulivoima on nykyisellä kustannustasolla edullisin tapa tuottaa energiaa, eivätkä hallituksen energiatavoitteet täyty ilman sitä. Metsähallituksessa on tuulivoiman hankekehitysosaamista ja runsaasti tuulivoimapuistoille sopivia paikkoja, joten olemme mielellämme viemässä Suomea kohti hiilineutraaliutta”, Metsähallitus Kiinteistökehityksen johtaja Tuomas Hallenberg sanoo.
Metsähallituksen roolina on kehittää hankkeet rakennusvalmiiksi. Sen jälkeen ne kilpailutetaan, ja hankeoikeudet myydään. Maa ei kuitenkaan vaihda omistajaa, vaan se säilyy valtiolla ja Metsähallitus perii turbiinipaikoista vuokraa.
“Tuulivoiman kysyntä on ollut kasvava, ja monet ennusteet povaavat kysynnän kasvun vauhdittumista lähivuosikymmenellä. Vastaamme hankekehitystämme kasvattamalla tähän kysyntään. Hankkeemme ovat laadukkaasti valmisteltuja ja niillä on hyvä maine. Hankkeistamme kilpailevat kotimaiset ja kansainväliset yhtiöt”, Hallenberg kertoo.
Hallenbergin mukaan suuret teollisuusyritykset ostavat yhä useammin tuulisähköä pitkäaikaisilla sopimuksilla. Vähäpäästöisen sähkön tarve kasvaa Suomessa rajusti vuoteen 2035 mennessä, mikäli kotimainen teollisuus toteuttaa suunnitelmansa mittavista päästövähennyksistä, jotka ovat osa Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035.
Tuulivoiman ympäristö- ja terveysvaikutukset aiheuttavat myös huolta, ja niitä tutkitaankin Metsähallituksen mukaan tiiviisti. Esimerkiksi tuulivoiman infraäänten vaikutuksesta ihmisten terveydelle valmistui hiljattain uusi tutkimus, jonka mukaan infraääni ei selitä tuulivoimaloihin liitettyjä terveyshaittoja.
“Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kaikki eivät halua tuulivoimaloita lähiseudulleen esimerkiksi maiseman muuttumisen vuoksi. Siksi käymme kaikista tuulivoimahankkeistaan keskustelua paikallisten kanssa ja yrittää löytää ratkaisuja”, Hallenberg sanoo.
Tuulivoimasta maksettava kiinteistövero on monelle kunnalle syy puoltaa tuulivoiman rakentamista. Tuulivoiman hankekehittäminen on aina tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa. Metsähallitus kertoo, että se voi tehdä kunnille kaavoitusaloitteita, joiden mahdollisen hyväksyminen jälkeen päästään selvittämään, miten tuulivoiman ja muun maankäytön tarpeet on mahdollista sovittaa yhteen. Lopullisen päätöksen tuulivoimasta tekee aina suunnittelualueen kunta.
“Metsähallitus on ollut hankekehittämässä yli kymmentä prosenttia vuoden 2019 alkuun mennessä Suomeen asennetusta tuulivoimakapasiteetista. Tällä hetkellä valtion maille on rakentumassa uutta tuulivoimaa 400 megawatin edestä ja lähiajan hankekehityspotentiaali on noin 900 megawattia”, Hallenberg kertoo.
Kun rakenteilla olevat tuulivoimapuistot ovat valmistuneet, valtion mailla tuotettavaan tuulienergiaan yritykset ovat investoineet yli miljardi euroa. Voimaloiden rakentamisella on myös työllistetty tuhansia henkilöitä ja luotu isoja positiivisia vaikutuksia aluetalouksiin, Hallenberg kertoo
