Markkinakommentit

Miksi osakemarkkinat eivät ole huolissaan synkkenevistä työllisyysluvuista?

Osakemarkkinat näyttävät olevan immuuneja USA:n historiallisen nopeasti romahtaneille työmarkkinoille.

Koronakriisi on raju isku Yhdysvaltojen työllisyydelle. Ennen kriisin alkua maan työttömyysaste ehti laskea alaisimmalle tasolle 60 vuoteen. Nyt koronapandemia on lyhyessä ajassa muuttanut tilanteen täysin.

USA:n epävirallisten lukujen mukaan yksityisen sektorin työpaikojen määrä olisi vähentynyt huhtikuussa yli 20 miljoonalla ja työttömyyskorvaushakemuksia on tehty seitsemän viikon aikana jo yli 33 miljoonaa. Tämä koskee siis henkilöitä, jotka hakevat työttömyyskorvauksia ensimmäistä kertaa.

Pieni lohtu synkkiin työllisyyslukuihin on kuitenkin se, että uusien työttömyyskorvaushakemusten määrä on ollut laskussa jo usean viikon ajan. Yhdysvaltojen työministeriön mukaan viime viikolla uusia työttömyyskorvaushakemuksia tuli 3,2 miljoonaa.

Vielä maaliskuun lopussa peräti 6,9 miljoonaa ihmistä haki työttömyyskorvausta viikon aikana.

Markkinoilla työttömyysluvut eivät aiheuta enää suurtakaan dramatiikkaa. Ankeiden työllisyyslukujen kehitystä osataan jo odottaa.

Osakemarkkinoilla S&P 500 oli eilen nousussa 1,15 prosenttia ja kuukaudessa indeksin on noussut jo 8,3 prosenttia. Maaliskuun alusta on S&P 500 -indeksin yhtiöiden 12 kuukautta eteenpäin ennustettu keskimääräinen osakekohtainen tulosennuste laskenut 12,7 prosenttia. Kuitenkin samalla ajanjaksolla – siis maaliskuun alusta – on S&P 500 noussut saman verran, eli 12,7 prosenttia. Tämä on tarkoittanut arvostuskertoimien rajua nousua.

Sama ristiriita tulosodotusten ja osakeindeksin kehityksen välillä näkyy myös toisen vuosineljänneksen tulosennusteissa. Analyytikot odottavat S&P 500 -yhtiöiden huhti-kesäkuun osakekohtaisten tulosten laskevan yli 28 prosenttia viime vuodesta. Siitäkin huolimatta osakekurssit nousevat.

Miksi markkinat eivät tunnu välittävän synkistä työllisyystilastoista tai pörssiyhtiöiden tulosten odotetuista laskuista?

Ensinnäkin 65 prosenttia S&P 500 -indeksin yhtiöistä on raportoinut tammi-maaliskuussa analyytikoiden konsensusodotuksia paremman tulosraportin. Lisäksi markkinoilla odotetaan, että koronakriisin aiheuttama shokki jää lyhytaikaiseksi. Yhdysvalloissa koronarajoitteet ovat vähitellen purkautumassa ja markkinoilla odotetaan talouden palaavan vähitellen normaaliksi.

Yksi tärkeä syy sijoittajien optimismiin on keskuspankki Fedin ja USA:n liittovaltion valtaisat elvytyspaketit, jotka tuovat markkinoilla suunnattomasti likviditeettiä. Keskuspankin rahapolitiikka on muutettu taloutta voimakkaasti elvyttäväksi: ohjauskorko on asetettu välille 0 – 0,25 prosenttia, keskuspankki ostaa markkinoilta valtion, kuntien ja yritysten joukkolainoja ja kaiken lisäksi Fed tukee pankkien likviditeettiä.

”Tätä osakerallia eivät aja fundamentit – sitä ajaa Fedin likviditeettituki”, kertoo Deutsche Bankin pääekonomisti Torsten Slok.

Alla oleva tviitti näyttää, kuinka rajusti Fedin tase on paisunut lyhyessä ajassa – ja kuinka S&P 500 -indeksin arvostuskerroin on noussut samaa tahtia.

Ovatko sijoittajat liian optimistisia, kun kovan kurssinousun ja tämän vuoden tulosnäkymien romahduksen jäljiltä osakkeiden arvostus on noussut korkeaksi?

Nordean päästrategi Antti Saari muistuttaa pankin viikkokatsauksessa, että mikäli kurssitasoja verrataan pidemmän aikavälin tulosnäkymiin, on arvostus yhä kohtalainen.

”Pitkän aikavälin keskimääräisiin tuloksiin verrattuna osakkeet ovat karkeasti yhtä kalliita kuin IT-kuplan jälkeen keskimäärin. Tässä tarkastelussa keskuspankkien ja hallitusten tuki on ensiarvoisen tärkeää. Jos sijoittajat voivat luottaa siihen, että yritykset pystyvät tulevaisuudessakin tekemään tulosta, on markkinoilla yhä nousuvaraa eikä arvostuskaan ole este”, Saari toteaa.

Poikkeuksellisen matalaan korkotasoon verrattuna osakkeet ovat Saaren mukaan yhä erittäin houkuttelevia, mutta kohonnut tulosperusteinen arvostus nostaa riskejä kovemmasta kurssilaskusta, jos uusia pettymyksiä tulee.

Kommentoi
Ylös
>