Työelämäprofessori Vesa Vihriälän vetämän selvitysryhmän raportin mukaan Suomen talous ajautuu koronakriisin myötä syvään taantumaan. Selvitysryhmä arvioi, että tuotanto ja työllisyys notkahtavat aiemmalta kasvu-uraltaan pitkäksi aikaa. Uhkana on uusi ”menetetty vuosikymmen”.
Selvitysryhmän mielestä Suomen on syytä varautua vuoden 2008 finanssikriisin jälkeistä aikaa muistuttavaan kehitykseen.
Selvitysryhmän mukaan koronakriisin talousvaikutukset aiheutuvat sekä niistä rajoituksista, joita kaikkialla maailmassa on asetettu ihmisten kanssakäymiselle ja taloudelliselle toimeliaisuudelle, että tartuntojen pelosta.
Suomi saattaa ajautua pysyvään hitaan kasvun ja matalan inflaation aikaan, vaikka osaavan työvoiman ja toimivan yhteiskunnan pitäisi palauttaa talouskasvu, varoittavat artikkelissaan myös Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
”Jos yleinen uskomus on, että vanhenevaan väestöön, hitaaseen uudistustahtiin ja nollakasvuun tottunut kansa ei kasvuun yllä, heikko kehitys voi toteutua itseään ruokkivasti”, Kangasharju ja Kuusi varoittavat.
Japani on Etlan asiantuntijoiden mukaan elävä esimerkki siitä, miten tällainen ”odotuksiin pohjautuva jumi”, yhdistettynä nollakorkojen maailmaan, voi olla niin pysyvä, että sitä ei poista oikein mikään raha- ja finanssipolitiikan yhdistelmä.
Suomen tulevaisuus saattaa olla Japaniakin synkeämpi, Etlan asiantuntijat varoittavat.
”Suomen kohtalo voi olla vielä Japaniakin synkempi, koska valuuttaunionissa kysynnän ylläpitäminen julkisen talouden velkaantumisella on mahdotonta.”
Koronakriisi vie Kangasharjun ja Kuusen mukaan Suomen taloudesta tänä vuonna lähes kymmeneksen. Se ei ole ekonomistien mielestä kuitenkaan Suomen varsinainen ongelma. Pahempi pelko on, että koronakriisi tuhoaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, jos 2010-luvun nollakasvu jatkuu tämänkin vuosikymmenen.
Kangasharjun ja Kuusen mielestä paras lääke Suomen talouden anemiaan on ripeä toiminta, mikä palauttaa luottamuksen.
”Luottamusta tarvitaan jo välittömästi rajoitusten purkamisen yhteydessä paikallisten palveluiden kysyntään, mutta myös pidemmällä aikavälillä Suomen talouden menestymisen turvaamiseksi. Luottamuksen myötä ihmiset uskaltautuvat kuluttamaan lyhyellä aikavälillä ja yritykset investoimaan pidemmän aikavälin tarpeisiin.”
Tuotannolliset investoinnit toipuvat, jos yritykset näkevät Suomen jälleen luotettavana sijaintipaikkana. Se edellyttää kuitenkin Suomelta mittavia uudistuksia työmarkkinoilla sekä syrjäisen sijainnin ja vähenevän työikäisen väestön tuoman takamatkan kompensoimista tuottavuuden kasvuun tähtäävällä politiikalla, Kangasharju ja Kuusi toteavat.
Rakenneuudistuksia ei siksi voi koronan varjolla viivästyttää, Etlan asiantuntijat muistuttavat.
Twitterissä Aki Kangasharju heittää haasteen hallitukselle.
”Työllisyysaste on palautunut suuriruhtinaskunnan aikojen tasolle, mutta hyvinvontiyhteiskunta on rakennettu sotien jälkeiselle 90 % työllisyysasteelle”, Kangasharju kirjoittaa.
Tässäpä tehtävää koronan jälkeiselle hallitukselle. Työllisyysaste on palautunut suuriruhtinaskunnan aikojen tasolle, mutta hyvinvontiyhteiskunta on rakennettu sotien jälkeiselle 90 % työllisyysasteelle. pic.twitter.com/0iGqBtySza
— Aki Kangasharju (@AkiKangasharju) May 15, 2020
Jos Suomen talous kasvaa 2020-luvulla kuten 2010-luvulla, saamme juuri ja juuri kiinni 8 % korona-rohmahduksen. Paluu vanhaan trendiin lienee kuitenkin haihattelua. #macrobond pic.twitter.com/l7f4QWXaVh
— Aki Kangasharju (@AkiKangasharju) May 18, 2020
