Nordean korttidataan perustuva tilasto paljastaa, että kuluttaminen on jatkanut nousuaan ollen peräti noin kymmenen prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuoden 2020 alussa.
Nousua on tapahtunut etenkin palveluissa, joissa kysyntä piristyi selvästi touko–kesäkuun vaihteessa.
”Kulutuksen nousu jatkui kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja tilanne on selvästi normalisoitumassa kokonaiskulutuksen osalta. Osalla toimialoja on kuitenkin vielä rajoituksia ja niillä aloilla kulutus tuskin pystyy nopeasti palautumaan normaaliksi”, sanoo analyytikko Kristian Nummelin.
Vuodentakaiseen verrattuna kuluttaminen on silti noin viisi prosenttia vähäisempää.
Toimialakohtaiset erot ovat edelleen suuria. Ravintoloissa aktiviteetti nousi viikolla 23 huomattavasti, mikä oli odotettavaa rajoituksien lievennyttyä. Päivittäistavarakaupassa kulutus on yhä selvästi korkeampaa kuin vuosi sitten.
Korttidataa!
— Kristian Nummelin (@Nummelin_K) June 17, 2020
Kulutus kipusi jo reippaasti korkeammalle kuin alkuvuonna (+10%). Vuosimuutos yhä n. 5 % pakkasella, mutta vertailukohta oli suhteellisen haastava. Toimialakohtaiset ero ovat edelleen suuria. #talous #koronamittari 1/5
Pdf (lisää kuvia!): https://t.co/cBqxqr9oGE pic.twitter.com/oOl8yvPTXm
”Päivittäistavarakauppa ja muu vähittäiskauppa ovat selviytyneet kriisistä parhaiten. Sen sijaan kulttuurissa ja hotelleissa sekä julkisessa liikenteessä ja takseissa kulutus on yhä vähäistä”, Nummelin summaa.
Palveluiden kysyntä piristyi selvästi touko-kesäkuun vaihteessa.
”Palvelut ovat olleet koronakriisin keskiössä. Kriisin myötä ihmiset vähensivät liikkumista ja palvelujen käyttö koki kovan kolauksen. Viime viikkoina palveluiden käyttö on kuitenkin kasvanut, ja mikäli virustartuntojen määrä pysyy kurissa, niin myönteinen kehitys todennäköisesti jatkuu.”
Esimerkiksi kampaamo- ja kauneudenhoitoala on jo noussut kriisiä edeltävälle tasolle.
”Usein talouskriisit keskittyvät enemmän teollisuuteen ja investointeihin. Koronakriisi on kuitenkin ollut poikkeuksellinen, sillä se on iskenyt nimenomaan kuluttajiin ja palvelusektoriin. Tämän myötä yksityiset kuluttajat ovat myös keskiössä, kun kriisistä toivutaan”, Nummelin toteaa.
Käteisnostot vähenivät voimakkaasti koronarajoitusten alettua maaliskuun puolivälissä, mutta normalisoituminen on jo alkanut.
”Käteisen käyttämistä on vältelty kriisin myötä, mutta tautitilanteen parantuessa ihmiset ovat jo osittain palanneet käteisnostoihin. Euromääräisesti mitattuna käteisnostot ovat silti edelleen noin 35 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Koronakriisi on siis muuttanut maksutapoja – ainakin hetkellisesti”, Kristian Nummelin toteaa.
