Selvityksen mukaan palkansaajien palkkasumma pienenee, inflaatio hidastuu ja tulonsiirrot lisääntyvät.
Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta julkaisi uuden palkanmuodostuksen seurantaraportin 24.6. Raportissa selvitetään ansioiden, hintojen, ostovoiman sekä kilpailukyvyn kehitystä ja niiden kehitysnäkymiä.
Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta (Tukuseto) laatii taloudellisia selvityksiä ja laskelmia työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja sekä päätöksentekoa varten. Toimikunnassa ovat edustettuina muun muassa keskeiset työmarkkinajärjestöt. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto toimii toimikunnan sihteeristönä.
Kansantalouden palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman arvioidaan kasvaneen 2,1 prosenttia vuonna 2019. Ostovoima vähenee 1,3 prosenttia vuonna 2020, mutta kasvaa jälleen 1,1 prosenttia vuosina 2021 ja 2022. Ostovoiman kasvua hidastaa koronaepidemia ja sen vaikutukset talouden kehitykseen.
Työllisyyden voimakkaan vähenemisen myötä palkkasumma pienenee tänä vuonna vajaat kolme prosenttia. Palkkasumman kasvu jatkuu vajaan kolmen prosentin vuosivauhtia tulevina vuosina. Työpanoksen kasvu sekä ansiotason nousu tukevat palkkasumman kasvua.
Nimelliset ansiot lisääntyivät viime vuonna 2,2 prosenttia. Vuosille 2020–2021 neuvotellut sopimuskorotukset nostavat palkkoja tänä vuonna 1,2 prosenttia ja ensi vuonna noin puoli prosenttiyksikköä enemmän. Ansiotaso kasvaa ennusteen mukaan 1,6 prosenttia vuonna 2020 ja 2,5 prosenttia vuonna 2021.
Suomessa palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohden nousivat 1,6 prosenttia vuonna 2019, kun euroalueella ne nousivat keskimäärin 2,0 prosenttia. Euroopan komissio ennustaa Suomen palkansaajakorvausten kasvun olevan vuosina 2019–2021 keskimäärin 2,1 prosenttia palkansaajaa kohden, mikä ylittää euroalueelle ennustetun keskiarvon 1,1 prosenttia, mutta esimerkiksi Suomen osalta siinä ei ole huomioitu tilapäisen työeläkemaksualennuksen vaikutusta.
Maailmantalouden taantuma ja koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi tehdyt rajoitustoimet supistavat Suomen taloutta merkittävästi tänä vuonna. Tuotannon jyrkkä väheneminen, työllisyyden väheneminen, hintojen ja kustannusten nousun hidastuminen sekä harjoitettu politiikka vaikuttavat moniin indikaattoreihin paljon keskimääräistä suhdannevaihtelua enemmän.
