Strategiat

Miksi sijoittajat suosivat hyvin matalan korkotuoton valtiolainoja?

Länsimaiden valtiolainojen korot ovat hyvin alhaalla. Silti niille on kysyntää.

Valtiolainojen korot ovat painuneet vuosien saatossa historiallisen alas. Esimerkiksi Saksan 10 vuoden velkakirjan korko on jo -0,48 prosenttia eli negatiivinen. Sijoittajat siis joutuvat maksamaan siitä, että omistavat Saksan valtion pitkiä lainoja.

Korot ovat historiallisen alhaisia muuallakin. Yhdysvaltojen 10-vuoden velkakirjan korko on vain 0,64 prosenttia tällä hetkellä.

Näin ei ole aina ollut. Saksan 10 vuoden lainan korko kävi 80-luvun alussa jopa yli 11 prosentissa. Noihin aikoihin USA:n vastaava 10-vuoden velkakirjan korko kävi yli 15 prosentissa.

Korot ovat laskeneet pitkällä aikavälillä inflaation ja inflaatio-odotusten laskun vuoksi. Keskuspankit ovat harjoittaneet uskottavasti inflaation vastaista politiikkaa, mikä on laskenut korkoja.

Viime vuosina korkojen laskua on siivittänyt myös toinen keskuspankkien toimi: kvantitatiivinen elvytys. Keskuspankit ovat ostaneet markkinoilta valtioiden velkakirjoja. Tämä on nostanut niiden kysyntää ja siten myös hintaa. Kun velkakirjan hinta nousee, sen korkotuotto laskee.

Suuret institutionaaliset sijoittajat suosivat korkosijoituksia

Velkakirjoihin liittyvä mielenkiintoinen kysymys on se, miksi sijoittajat vieläkin laittavat varojaan näihin poikkeuksellisen alhaisen korkotuoton sijoituksiin?

Vaikka velkakirjojen korot ovat alhaalla, ovat ne tähän asti olleet tuottavia pitkän aikavälin sijoituskohteita, koska korkojen lasku on merkinnyt velkakirjojen markkinahintojen nousua. Korkosijoitukset ovat siis tarjonneet tuottoa melko kohtuullisella riskillä.

Sijoittajien mielenkiinto valtiolainoihin perustuu kuitenkin muihinkin syihin.

Valtion eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Viherkenttä valaisee blogissaan hyvin velkakirjojen kysynnän syitä.

Valtiolainoja ostavat ennen kaikkea suuret institutionaaliset sijoittajat. Tällaisia sijoittajia ovat eläkeyhtiöt, muut vakuutusyhtiöt, sijoitusrahastot ja myös keskuspankit.

Näistä suursijoittajista keskuspankit ovat ikiajat sijoittaneet valuuttavarantojaan kotivaluutan ulkopuolisiin korkoinstrumentteihin, Viherkenttä toteaa. Tuoton maksimointi ei ole keskuspankeille tätä koskevassa päätöksenteossa välttämättä hallitsevassa asemassa. Siksi korkosijoituksille on kysyntää heikonkin korkotuoton maailmassa.

Keskuspankkien roolin muutos

Viime vuosina keskuspankkien rooli on korostunut.

”Viime vuodet toisena suurena kokonaisuutena keskuspankkitoiminnassa on ollut määrällinen elvytys, jota on pääasiassa toteutettu sijoittamalla oman valuutta-alueen korkopapereihin. Esimerkiksi Euroopan keskuspankkijärjestelmän hallussa on noin neljännes euroalueen valtionlainakannasta ja Japanin keskuspankilla vielä paljon suurempi osuus Japanin jättimäisestä valtionvelasta. Tässäkään toiminnassa ei maksimaalisten tuottojen tavoittelu ole keskeisellä sijalla”, Viherkenttä toteaa.

Keskuspankkien lisäksi monilla henki-, vahinko- ja eläkevakuutusyhtiöillä sekä eläkerahastoilla on vakavaraisuussääntelystä johtuva paine tai jopa pakko sijoittaa suuri osa varoistaan korkomarkkinoille, Viherkenttä muistuttaa.

”Aivan erityisesti tämä koskee pitkän duraation papereita, koska näiden instituutioiden vakuutus- tai eläkevastuut ulottuvat vuosikymmenien päähän. Tätä muistuttava asetelma on pankeissa, joiden vakavaraisuuslaskennassa monet korkoinstrumentit ovat suhteellisen suotuisassa asemassa ja esimerkiksi valtionlainat ovat laajasti niin sanotussa nollariskiluokassa, mikä suosii voimakkaasti niihin sijoittamista.”

Velkakirjat tarjoavat hajautushyötyä

Viherkentän mukaan hyvin monenlaisille sijoittajille korkoinstrumenttien tehtävä on myös hajautuksen avulla alentaa koko sijoitussalkun kokonaisriskiä.

”Esimerkiksi salkku, jossa on merkittävästi osakkeita, on altis huomattavillekin tappioille ja se, että osa salkusta on sijoitettu korkopapereihin, pienentää normaalisti tätä riskiä. Tämän vaikutuksen suuruus riippuu korkosalkun koon lisäksi siitä, mikä on korkosalkun koostumus ja minkälainen on osakesijoitusten ja korkosijoitusten korrelaatio.”

Korkosijoitusten riskiä alentava vaikutus on Viherkentän mukaan suuri lähinnä sellaisella korkosalkulla, jonka tuoton korrelaatio osakkeiden tuottoon on negatiivinen. Tällöin erityisesti pitkän duraation valtiolainojen hyödyt tulevat esiin.

”Tällaista negatiivista korrelaatiota voivat tuoda salkkuun esimerkiksi pitkät valtionlainat. Niidenkin tuoton korrelaatio osakkeisiin on kuitenkin vaihdellut suuresti yli ajan. Riskillisempinä pidettyjen koskisijoitusten, vaikkapa alemman luottoluokituksen yrityslainojen, korrelaatio osakkeisiin on usein positiivinen”, Viherkenttä kertoo.

Korkosijoitusten hajautuksen arvo sijoittajalle riippuu tämän riskinkantokyvystä ja -halusta. Viherkentän mukaan niilläkin sijoittajilla, joilla ei ole sääntelystä johtuvia rajoitteita, saattaa olla syitä, joiden vuoksi ne eivät katso voivansa ottaa kymmenien prosenttien tappioriskiä, joka osakesalkkuun voi liittyä.

”Nämä syyt voivat johtua esimerkiksi siitä, että huomattavan suuret tappiot ovat liikaa instituution tavoitteenasettelun kannalta, tai vaikkapa mainesyistä.”

Vihekentän mukaan Valtion eläkerahasto sijoitussalkusta noin 40 prosenttia on erilaisissa korkosijoituksissa. Osa VER:n korkosijoituksista tuo myös kohtalaista juoksevaa tuottoa, mutta suuremmalla riskillä. Tällaisia ovat esimerkiksi korkosijoitukset kehittyville markkinoille sekä heikomman luottoluokituksen yrityslainoihin.

Kuuntele podi: Keskuspankkien toimet sijoitusmarkkinoilla – vieraana Antti Saari | SalkunRakentaja-podi

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös