Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden palkansaajien keskituntiansiot ovat korkeammat kuin vain perusasteen koulutus.
Tilastokeskuksen mukaan noin 88 prosentissa ammattiluokista niillä palkansaajilla, joilla oli vähintään keskiasteen tutkinto, oli suurempi keskiansio kuin niillä palkansaajilla, joilta perusasteen jälkeinen tutkinto puuttui.
Keskimäärin ero oli Tilastokeskuksen mukaan viisi prosenttia tutkinnon suorittaneiden hyväksi.
Tilastokeskuksen keräämä tilasto kuvaa noin 308 000 palkansaajan tietoja, joista noin 64 prosenttia oli teollisuuden ja rakennusalan työntekijöitä. Tilaston palkansaajista miehiä on 82 prosenttia ja naisia 18 prosenttia.
Perusasteen koulutus käsittää joko vanhempien ikäluokkien kansakoulun suoritukset tai peruskoulun suoritus. Keskiasteen koulutuksiksi luetaan esimerkiksi ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot.
Kymmenestä yleisimmästä ammattiluokasta suurin ero oli moottoriajoneuvojen asentajilla ja korjaajilla, joilla tutkinnon suorittaneiden keskiansio oli 17 prosenttia korkeampi kuin muilla samassa ammattiluokassa. Talonrakentajilla ero oli yhdeksän prosenttia ja kirvesmiehillä seitsemän prosenttia.
Joissain ammattiluokissa vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneilla oli kuitenkin pienempi keskansio kuin muilla saman ammattiluokan palkansaajilla. Tilastokeskuksen mukaan tämä selittyy usein sillä, että kouluttautumattomat työntekijät ovat usein vanhempaa ikäluokkaa, ja siten heillä on pidempi työkokemus.
Ammattiluokassa linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat vähintään keskiasteen koulutuksen hankkineiden palkansaajien keskiansio jäi viime vuonna viisi prosenttia pienemmäksi kuin muiden saman ammattiluokan palkansaajien. Tämä selittyy osittain sillä, että kouluttautumattomien linja-autonkuljettajien osuus kaupunkiliikenteessä oli suurempi kuin kaukoliikenteessä ja kaupunkiliikenteen keskiansiot olivat suuremmat kuin kaukoliikenteen.
Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin tuntipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan tuntiansio oli vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin 16,5 euroa tunnilta. Miesten keskiansio oli 17,1 euroa ja naisten 14,0 euroa tunnilta.
Säännöllisen työajan tuntiansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen lisäksi työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat.
Koulutuksen hyödyistä todistavat myös Suomen Pankin laskelmat. Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti toteaa analyysissaan, että pelkän perusasteen koulutuksen varaan jääneillä bruttomääräiset vuositulot jäävät kaikissa ikäluokissa selvästi alhaisemmiksi kuin paremmin koulutetuilla.
”Vertailun matalimmin koulutettujen vuosiansiot ovat korkeimmillaan noin 20 000 euroa, ja tämä tulotaso saavutetaan 35–44-vuotiaana. Keskiasteen tutkinnon suorittaneet saavuttavat tulohuippunsa saman ikäisinä, ja näiden vuosiansiot ovat tällöin lähes puolitoista kertaa suuremmat kuin
perusasteen koulutuksen varaan jääneillä”, Mäki-Fränti toteaa.
