Makrotalous

Ministeriön kaavailemat työmarkkinoiden rakenneuudistukset saivat ristiriitaisen vastaanoton

Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat valmistelleet esityksiä työllisyystilanteen parantamiseksi. Ehdotukset sisältävät työmarkkinoiden rakenneuudistuksia.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitteena on päättää toimista, jotka kasvattavat työllisten lukumäärää 60 000 henkilöllä normaalissa suhdannetilanteessa. Hallituksen kesäkuun alussa tekemän kannanoton mukaan hallitus asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 henkilön tavoite.

Työllisyystoimien valmistelun osana valtiovarainministeriö (VM) julkaisi perjantaina työllisyystoimia käsittelevän virkamiesmuistion. Siinä esitellään työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia, joilla voitaisiin kasvattaa työllisyyttä julkista taloutta vahvistavalla tavalla.

Valtiovarainministeriön työllisyyspaketti koostuu kolmesta ilmiökokonaisuudesta. Uudistukset koskevat ikääntyneitä, työllisyyspalveluita ja työttömyysetuuksia sekä opintoetuuksia.

Ikääntyneitä koskevassa kokonaisuudessa VM esittää Ruotsin mallin tapaista uudistusta, jossa luovutaan ikääntyneitä koskevista varhaisista työelämästä poistumisen väylistä. Tätä muutosta voitaisiin tukea työkykyä vahvistavilla toimenpiteillä. Keskeistä on käsitellä ikääntyneiden ratkaisua kokonaisuutena, jossa parhaaseen tulokseen päästään tekemällä yhtäaikaisia, samansuuntaisesti vaikuttavia ratkaisuja.

Palveluiden ja työttömyysetuuksien kokonaisuudessa puolestaan uudistettaisiin muun muassa työttömyysturvan työssäoloehto yksinkertaisemmaksi ja automaattiseksi tulorekisteriä hyödyntäen siten, että työttömyysturvan enimmäiskesto kasvaisi työssäolon pituuden mukaan. Samalla uudistettaisiin työttömien palvelujärjestelmää panostamalla henkilökohtaisiin palveluihin, kuten säännöllisiin haastatteluihin.

VM: ehdotuksessa halutaan myös kannustaa opiskelijoita työskentelemään opintojen ohella ja vähentämään samalla opintotukikuukausien määrää.

Ekonomisti: Työvoimapalveluiden räikeimmät epäkohdat tulee korjata

Ministeriön ehdottamiin rakenneuudistuksiin on reagoitu laajasti. Se on saanut sekä ruusuja että risuja.

Esimerkiksi Keskuskauppakamarin mielestä varhaiseläkereittien poistaminen eli työttömyysputken lopettaminen on ehdottomasti kannatettava ajatus.

“Jos tavoitteena on – niin kuin pitäisi olla – ikääntyneiden työllisyysasteen kohentaminen, työllisyysputken lopettaminen on siihen tervetullut keino. Työttömyysputki antaa kyllä korkeampaa työttömyystukea ikääntyneille, mutta toisaalta johtaa ikääntyneiden korkeampaan työttömyyteen”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Kotamäen mielestä työvoimapalveluiden kokonaisuutta tulisi muuttaa aktiivisempaan ja velvoittavampaan suuntaan.

“Räikeimmät epäkohdat tulisi korjata nopealla aikataululla. Turvan ja kannusteiden tasapaino pitäisi saattaa sellaiseksi, että 80 prosentin työllisyysaste voisi olla mahdollinen. Tanskan joustoturvamalli on hyvä esikuva, mihin suuntaa tulisi kulkea”, Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan kaikki perustuu siihen, että sosiaalivakuutusten eli etuisuuksien on oltava sopivasti mitoitettuja.

”Liiallinen vakuutus johtaa tehottomuuteen ja kannustinloukkuihin, kun taas liian vähäinen vakuutus johtaa sosiaalisiin ongelmiin. Nyt VM:n näkökulma heijastelee sitä, että vakuutusturvaa olisi syytä hieman lieventää ja virtaviivaistaa työllisyysastetta kasvattavaan suuntaan. Se on erittäin hyvä asia”, Kotamäki sanoo.

Myös Suomen Yrittäjät kiittelee VM:n ehdotuksia.

Kannatamme vahvasti eläkeputken poistamista, työssäoloehdon yksinkertaistamista ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamista työllistymistä tukevaksi, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Yrittäjistä kommentoi valtiovarainministeriön virkamiesmuistiota.

Yrittäjien mukaan lisäksi tarvitaan uudistuksia, jotka helpottavat yritysten mahdollisuuksia tarjota ihmisille työtä.

”Koronakriisi on osoittanut, että samallakin toimialalla yritykset tarvitsevat hyvin erilaisia toimenpiteitä töiden ja työehtojen järjestelyyn. Tarvitaan lisää yrityskohtaisuutta työehtojen sopimiseen”, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

”Kylmää kyytiä palkansaajille”

Kritiikkiä VM:n ehdotuksiin tulee esimerkiksi opiskelijajärjestöltä ja SAK:lta.

Valtiovarainministeriön ehdotus kannustaa opiskelijoita työskentelemään opintojen ohella ja vähentää samalla opintotukikuukausien määrää on käsittämätön, ihmettelee Demariopiskelijat.

”Valtiovarainministeriön muistiossakin todetaan, että opintojen ohella työskentelyllä voi olla vaikutuksia opintoaikoihin. Jo nyt lähes 60% korkeakouluopiskelijoista työskentelee opintojen ohella, kannustimien lisääminen ja opintotukikuukausien poistaminen samanaikaisesti kannustaa lähinnä opiskelijoita hyppäämään oravanpyörään ja olemaan välittämättä omasta hyvinvoinnistaan. Heikennysten sijaan tulee panostaa opiskelijoiden hyvinvointia edistäviin tukipalveluihin ja koulujen työelämäyhteistyöhön, joka sujuvoittaa siirtymistä opinnoista työelämään”, järjestö toteaa.

Järjestön puheenjohtaja Heidi Miettinen muistuttaa, että päätoimisen opiskelijan tehtävä on nimenomaan opiskella eikä työskennellä opiskelun laadun tai levon kustannuksella.

”Opiskelijan vuorokaudessakin on vain 24 tuntia emmekä halua kenenkään joutuvan työuupumuksen partaalle yrittäessään työskennellä ja samalla valmistua tavoiteajassa,” puheenjohtaja Miettinen muistuttaa.

SAK:n mielestä VM:n virkamiesten esitykset ovat kylmää kyytiä palkansaajille.

Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät työttömien omaehtoisen opiskelun ehtojen kiristämistä ja työssä olevien koulutusmahdollisuuksien heikentämistä. SAK:n mielestä työttömien osaamisen vahvistaminen on aina hyvää työllisyyspolitiikkaa, mutta erityisesti sitä kaivattaisiin nyt kun töiden löytyminen on vaikeampaa.

”Nyt tarvitaan lisäpanostuksia erityisesti lyhyempikestoisiin työvoimakoulutuksiin. Samaan aikaan on hyvä varmistaa koulutuksen kohdentuvan niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Työttömien tilanne pitää arvioida yksilökohtaisesti, jotta tunnistetaan, kuka tarvitsee lisäkoulutusta työllistymiseen”, SAK:n työ ja turva –osaston johtaja Saana Siekkinen muistuttaa.

Siekkisen mukaan aikuiskoulutustukea on juuri uudistettu suuntaan, joka mahdollistaisi nykyistä paremmin työn ja opiskelun yhteensovittamisen.

”On hämmentävää, että VM:n virkamiehet haluavat myös heikentää tai poistaa koko aikuiskoulutustuen”, Siekkinen jatkaa.

Työttömyysturvan enimmäiskeston nykyistä tiukempi porrastaminen ei odotetusti miellytä SAK:ta. Sen mukaan jo nykyisellään ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskesto vaihtelee 300 ja 500 päivän välillä riippuen työhistorian pituudesta, SAK muistuttaa.

”SAK on ehdottanut työssäoloehdon lyhentämistä, jotta entistä useampi pääsisi ansiosidonnaiselle ja sitä kautta työttömyysturvan oikeudenmukaisuus kasvaisi. Jos työssäoloehtoa lyhennetään, niin enimmäiskeston nykyistä suurempi porrastus voisi olla perusteltua, mutta lähtökohtana ei voi olla työttömyysturvan heikentäminen”, Siekkinen linjaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös