Konkurssien määrä on laskussa, mutta se saattaa johtua väliaikaisesta lakimuutoksesta.
Tilastokeskuksen mukaan konkurssien määrä väheni tammi–syyskuussa 2020 edellisvuodesta 11,7 prosenttia. Tammi–syyskuussa 2020 pantiin vireille 1 745 konkurssia, mikä on 230 konkurssia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 300, mikä on 0,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.
Konkurssien määrä väheni kaikilla päätoimialoilla. Tilastokeskuksen mukaan lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät rakentamisen päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 336 konkurssia, mikä on 73 konkurssia (17,9 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssin vireilletulo ei kuitenkaan läheskään aina merkitse yrityksen tai ammatinharjoittajan konkurssia.
Konkurssien lasku ei kuitenkaan ole niin hyvä uutinen kuin mitä se päällisin puolin näyttää. Talouden elvytystoimet ovat todennäköisesti pelastaneet yrityksiä konkursseilta koronakriisin aikana, mutta taustalla saattaa olla muitakin syitä.
Konkurssien lasku saattaa nimittäin johtua Sanna Marinin hallituksen tekemästä lakimuutoksesta.
Yle kertoo, että Marinin hallitus päätti muuttaa konkurssilakia väliaikaisesti viime vappuna voimaanastuneessa lakimuutoksessa. Tässä muutoksessa velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta rajoitettiin. Sen myötä velkojat eivät ole voineet käyttää lakimuutoksen jälkeen syntyneitä maksurästejä konkurssihakemuksen perusteena.
Lakimuutoksen tarkoituksena oli varmistaa, ettei koronapandemian vuoksi väliaikaisesti vaikeuksiin ajautuneita yrityksiä ajeta konkurssiin.
”Niin sanottuja turhia konkursseja tulee nyt välttää. Osa elinkelpoisista ja hyvin voivista yrityksistä on koronavirusepidemian takia joutunut tilapäisiin maksuvaikeuksiin, mikä tavallisesti voisi johtaa konkurssiin, totesi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) oikeusministeriön tiedotteessa viime huhtikuussa.
Konkurssiasiamies Helena Kontkanen kertoo Ylelle, että yleisin konkurssihakemusten perustelu poistettiin väliaikaisesti. Aiemmin velkojalla oli peruste hakea yritys konkurssiin, jos velallinen ei ole viikon kuluessa konkurssiuhkaisesta maksukehoituksesta maksanut erääntynyttä velkaa.
Lakimuutoksen vuoksi velallisen maksukyvyttömyyden osoittaminen on tullut velkojalle paljon vaikeammaksi ja kalliimmaksi, mikä on Kontkasen mukaan vähentänyt konkurssihakemuksia. Hänen mukaansa konkurssihakemuksia on tehty 30-40 prosenttia vähemmän kesäkuukausina kuin edellisvuonna.
Kolikolla on kuitenkin toinenkin puolensa.
Konkurssilain muutos on väliaikainen. Se on umpeutumassa lokakuun lopussa, mutta sitä ollaan jatkamassa ensi vuoden tammikuun loppuun asti. Eduskunta on linjannut, ettei lakimuutosta jatketa enää sen jälkeen.
Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun väliaikaiseksi tarkoitettu konkurssilain muutos poistuu?
Lakimuutos kielii siitä, että Suomessa on maksukyvyttömiä yrityksiä, joista olisi normaalitilanteessa tehty konkurssihakemus. Hakemus ei vielä tarkoita konkurssia, mutta suurin osa hakemuksista johtaa konkurssiin.
