Saksalaiskilpailijan kova saneeraus voi vakauttaa hintoja myös laiva- ja voimalamoottoreistaan tunnetun Wärtsilän eduksi.
Usvaiset näkymät ja osakekurssin pudotus ovat loihtineet melankolista kirjallista verbalismia Wärtsilä-konsernista. Joka miehen analyysitalo Inderes totesi taannoin, että kun ruostetta rappaa, niin löytyy alta kelpoa liiketoimintaakin. Indereksen kumppani Kauppalehti arvioi puolestaan lakonisesti, että tilpehöörin myynti ei vakuuta sijoittajia.
Nordnetin mukaan etenkin piensijoittajat ovat syyskuussa haalineet salkkuunsa Wärtsilän osakkeita, mikä luo merkkejä käänteestä. Kurssi on vahvistunut yli kolmanneksen niin sanotuista koronapohjista.
Tilpehööriä tai ei. Wärtsilä pitää globaalisti hallussaan ykköspaikkaa keskinopeissa laivamoottoreissa ja saksalainen MAN Energy Solutions hidaskäyntisissä kaksitahtikoneissa. Keskinopeat ja kaksitahdit pyörittävät esimerkiksi kauppalaivojen potkureita. Lisäksi varustamot ostavat neljää tahtia esimerkiksi risteilijöihin ja autolauttoihin.
MAN ja suomalaisyhtiö kisaavat samalla voimalaitoksissa.
Markkina-arvioiden mukaan MAN on kaapannut myyntiä hintojen upotuksella, mikä on ehkä hakannut myös Wärtsilän katteita. Saksalaisyhtiö on ryhtynyt noin 450 miljoonan euron säästöihin ja jopa 4 000 palkollisen vähennyksiin.
Wärtsilä kertoi puolestaan vuoden 2019 tammikuussa noin 1200 henkilön globaaleista vähennyksistä ja sadan miljoonan euron vuositason säästöistä. Kuluvan vuoden maaliskuun ilmoituksen mukaan korona toi muun muassa lomautuksia. Yhtiö asetti tavoitteen noin sadan miljoonan euron kertaluonteisista säästöistä.
Säästöjä ei kahden yhtiön välillä voi pitää suoraan vertailukelpoisena.
MAN tavoittelee noin yhdeksän prosentin liikevoittoa pidemmällä aikavälillä, mitä voi pitää jyrkkänä hyppäyksenä. Yhtiö ei enää julkista Volkswagen konsernin sisällä kannattavuuslukujaan.
Man Dieselin aiemmat vuosikertomukset kertovat, että yhtiön liikevaihto on liikkunut noin kolmen ja kolmen puolen miljardin euron haarukassa. Liikevoitto on jäänyt parin kolmen prosentin tasolle suhteessa liikevaihtoon.
Kannattavuus on pysynyt paljon alempana verrattuna Wärtsilään.
Suomalaisyhtiö on aiemmilla tilikausilla pitänyt liikevoittonsa reilusti kymmenen prosentin paremmalla puolella.
Jatkossa Wärtsilä odottaa taatusti, että hintakisassa tulee kova pohja vastaan. Suomalaisyhtiö teki viime tilikaudella yli viiden miljardin liikevaihdolla lähes yhdeksän prosentin liikevoiton, joka heikkeni edellisestä vuodesta. Laskua ei voi suoraan johtaa mahdolliseen hintaeroosioon. Sittemmin pudotusta on tullut kvartaalitasolla, eikä pandemian pyörre jää pienimmäksi syyksi.
Kun ”ruostetta” rappaa, tulee eittämättä näkyviin Wärtsilän vyörytys digitalisaatiossa, mikä on jäänyt ehkä liikaakin pinnan alle. Konserni on perinteisesti hankkinut keskimäärin yli kolmanneksen liikevaihdostaan uusista moottoreista.
Konsernijohtaja Jaakko Eskolan johdolla yhtiö on sitonut lankoja yhteen muun muassa kaasuteknologiassa ja merenkulun digitalisaatiossa. Wärtsilä on molemmissa edennyt vuosien saatossa lähes miljardiluokan yritysostoilla. Konserni on muuttunut perinteisestä konepajasta kovaa kyytiä merenkulun softayhtiöksi.
Esimerkiksi brittiläinen kaasuteknologian Hamworthy ja merenkulun it-yhtiöt saksalainen L3 Marine Systemsin sekä brittiläisen Transas kuuluvat merkittäviin yritysostoihin sekä kotimainen Eniram.
Greensmith Energy toi energianhallintaa muu muassa tuuli- ja aurinkovoimassa sekä akkuvarastoinnissa.
Liikevaihtoa on yritysostoista kertynyt yhteensä noin 1,5 miljardin euron verran. Myyntiin on mennyt vain pieniä osia eli vajaan parinkymmenen miljoonan euron liikevaihdon edestä. Yritysostot ovat siten palkinneet ostajaansa.
Digi myllertää konsernia. Töitä menee uuteen jakoon. Vanhoja siirtyy historiaan ja uusia tulee tilalle.
Wärtsilä lähti uudessa teknologiassa liikkeelle lähes kymmentä vuotta sitten eli reippaasti etunojassa. Kilpailijoiksi voi nostaa muun muassa Suomessakin Helsingin Vuosaaren azipodeista tunnetun ABB Marinen, amerikkalaisen Caterpillarin, brittiläisen Rolls Roycen, joka myi norjalaiselle Kongsbergille merenkulun teknologiaa ja samalla Rauman potkuritehtaan. Myös Valmet operoi laivadigissä.
Kongsberg Maritime teki viime vuonna noin miljardin euron liikevaihtoa ja saavutti yli seitsemän prosentin liikevoiton tason. Norjalaisyhtiö on vienyt eteenpäin muun muassa sähköä eli akkuja laivojen energian lähteenä ja laivojen automaattiohjausta.
Eri yhtiöiden nettisivuilta voi lukea nopeasta ja pitkästä investointiloikasta digiin. Jatkossa miljardeja digieuroja tulee jakoon. Useimpien yhtiöiden tilauskertymät ovat sinänsä pudonneet jokseenkin samaa tahtia Wärtsilän kanssa. Risteilijöiden seisottaminen satamissa sakkaa Wärtsilän ja sen kilpailijoiden syömähammasta eli huoltoja.
Entä meneekö MAN Energy Solutions jollakin aikavälillä myyntiin, minkä saksalainen emoyhtiö on jäädyttänyt ainakin toistaiseksi. MAN:in globaali moottoriarsenaali luo apajat huolloille, mikäli myynti käy toteen. Wärtsilä on aina pitänyt etumatkaa monipolttomoottoreissa, minkä voi nytkin lukea tilausvirroista eri tyyppisiini aluksiin.
Yhtiö luo uutta teknologiaa 200 miljoonan investoinneilla Vaasassa ja Lappeenrannan Yliopiston kanssa. Jälkimmäiseen lukeutuu muun maussa vetyhanke. Mutta pandemia-aallolle ei näy toistaiseksi päätepistettä. Markkina-arvioiden mukaan pientä valonkajastusta kajastaa jo risteilijöissä.
Dieselit pitävät pintansa vielä pitkään alusten ja voimalaitosten voimalähteenä. Vaasan tehtaan insinöörit ovat kehittäneet maailman vähäpäästöisimmän dieselin, joka polttaa muun maussa vetyä.
