Mikäli hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotuksen muuttamisesta hyväksytään, nousee kaukolämpölaskun loppusumma.
Suomen hallitus on asettanut hyvin kunnianhimoisen ilmastotavoitteen, sillä Suomi aikoo olla hiilineutraali vuonna 2035, jolloin Suomi päästäisi hiilidioksidia yhtä paljon kuin sitoo.
Osana ilmastotalkoita, hallitus aikoo nostaa energiaverotusta. Hallitusohjelmassa sovittu lämmityspolttoaineiden veronkorotus tulee voimaan vuoden alusta, mikä kiristää energiaveroja nettomääräisesti 105 miljoonalla eurolla vuositasolla.
Lämmitys-, voimalaitos- tai työkonekäyttöön tarkoitettujen polttoaineiden eli kevyen ja raskaan polttoöljyn, biopolttoöljyn, nestekaasun, kivihiilen ja maakaasun veroa korotettaisiin kohdistamalla korotus energiasisältöveroon. Korotus olisi 2,7 euroa megawattitunnilta. Turpeen ja mäntyöljyn energiaveroon tehtäisiin vastaava korotus.
Lisäksi yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon verotukea alennettaisiin poistamalla laskentasääntö, jolla alennetaan tuotannossa verotettavaa lämpömäärää ja siten lämmön tuotantoon käytettyjen polttoaineiden veroa. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon energiasisältöveron alennus säilyisi 7,63 eurossa megawattitunnilta.
Veronmaksajain keskusliitto laskee, että öljylämmitteisen omakotitalon (kulutus 2 200 litraa/v.) lämmityskustannukset kasvavat veronkorotuksen myötä noin 74 euroa vuodessa. Kaukolämmitteisen omakotitalon lämmityskustannukset kasvavat keskimäärin arviolta noin 38 euroa vuodessa.
Esityksen mukaan korotuksen verovaikutus olisi koko Suomen kaukolämmön osalta 49 miljoonaa euroa, eli vajaa puolet veromuutoksen kokonaisvaikutuksesta.
Vaasan Sähkön kaukolämpöjohtaja Markus Tuomala kertoo, mitä hallituksen verokorotusaikeet tarkoittavat käytännössä.
Vaasan Sähkön kaukolämmön omakotiasiakkaille veromuutos merkitsee keskimäärin 1,90 euron hinnannousua kuukaudessa. Tyypilliselle 80 asunnon kerrostalolle asuntokohtainen vaikutus on noin 80 senttiä kuukaudessa.
