Myös kerrostaloissa on alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota energian säästöön.
Huoneistokeskus teki välittäjilleen marraskuussa kyselyn, jonka mukaan 43 prosenttia välittäjistä on sitä mieltä, että ostajat kiinnittävät nyt enemmän huomiota asunnon energiatehokkuuteen kuin viisi vuotta sitten. Välittäjäkyselyn mukaan 70 prosenttia välittäjistä on myös sitä mieltä, että asunnon lämmitysmuoto vaikuttaa asunnon myytävyyteen.
”Etenkin pientalokaupassa energiatehokkuus ja lämmitysmuoto vaikuttavat asunnon kiinnostavuuteen sekä saattavat näkyä myös myyntihinnassa”, toteaa Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Kari Virta.
Virran mukaan maalämpö on suosittu lämmitysmuoto paitsi sen matalan kustannustason ja energiatehokkuuden myös ympäristöystävällisyyden vuoksi. Lisäksi rakentamismääräykset ovat olleet eri vuosikymmeninä erilaiset, ja tämä näkyy eri-ikäisten kiinteistöjen energiatehokkuudessa, Virta kertoo.
Kerrostaloissa lämmitys on suurin yksittäinen hoitokuluerä ja muodostaa hoitokuluista noin viidenneksen. Vedenkulutus puolestaan muodostaa kerrostalokiinteistöissä noin 10 prosenttia kokonaishoitokuluista. Energiatehokkuudella on siis suora vaikutus myös hoitovastikkeisiin.
”Viime aikoina myös vanhoja kerrostaloyhtiöitä on alkanut siirtyä maalämpöön energiakustannusten pienentämiseksi. Kerrostaloissa voidaan energiatehokkuutta nostaa remonteilla, mutta säästöjä voidaan saada myös, kun tehdään oikeat säädöt ja optimoidaan yhtiön laitteiden käyttö”, Virta kertoo.
Taloyhtiöiden hallituksella ja isännöitsijällä on energiasäästöissä iso rooli, Virta muistuttaa. Kulujen kasvua ei vain todeta, vaan aktiivisesti haetaan keinoja kulujen pienentämiseksi.
”Esimerkiksi huoneistokohtaiset vesimittarit ovat yleistyneet ja asukkaat voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa kuluihin”, Kari Virta kertoo
