Kasvuyhtiöt ovat tarjonneet jo pitkään keskimäärin parempia tuottoja kuin arvo-osakkeet. Miltä näyttää ensi vuonna?
Kasvuyhtiöt ovat tarjonneet jo pitkään keskimäärin parempia tuottoja kuin arvo-osakkeet. Miltä näyttää ensi vuonna?
Tähän mennessä koronakriisin voittajia ovat olleet kasvuyhtiöt. Esimerkiksi teknologiapainoitteisen Nasdaq 100 -osakeindeksin alkuvuoden kurssikehitys on ylittänyt selvästi S&P 500 -indeksin.
Suuret teknologiajätit, kuten Google, Microsoft, Apple, Netflix ja Amazon, ovat hyötyneet koronarajoituksista ja etätyöskentelystä. Sen sijaan esimerkiksi matkailualan palveluyritykset ja lentoyhtiöt ovat menettäneet suuren osan liikevaihdostaan matkailurajoitusten vuoksi.
Koronan lisäksi kasvuyhtiöt ovat hyötyneet arvoyhtiöitä enemmän historiallisen kevyestä rahapolitiikasta. Kasvuyhtiöiden arvo perustuu arvoyhtiöitä enemmän kaukana tulevaisuudessa oleviin kassavirtoihin. Näiden kassavirtojen nykyarvoon korkotaso vaikuttaa paljon. Kun korko on alhaalla kevyen rahapolitiikan vuoksi, ovat kasvuyhtiöt nousseet sijoittajien silmissä arvokkaammiksi.
Arvo-osakkeiden arvo sijoittajien silmissä riippuu paljolti lähiajan näkymistä.
Kun lähiajan näkymät ovat koronan vuoksi olleet synkkiä, on se heijastunut arvoyhtiöiden arvostuskertoimiin. Esimerkiksi Helsingin pörssin pankkiosakkeet näyttävät arvostuskertoimien perusteella edullisilta.
Nordean sijoitusstrategi Hertta Alava arvioi pankin viikkokatsauksessa, että menneen vuosikymmenen aikana arvo-osakkeita on alettu kutsua myös arvoloukuiksi, koska monesti odotettua kestävää nousukäännettä ei ole tapahtunut.
”Koronakriisi siis oikeastaan vain kärjisti pitkään jatkunutta tilannetta”, Alava toteaa.
Arvo-osakkeiden heikko tuottokehitys kasvuosakkeisiin nähden saattaa kuitenkin olla muuttumassa.
Alavan mukaan koronapandemia saattaa helpottaa tuntuvasti jo toisen vuosineljänneksen aikana. Se on hyvä uutinen erityisesti arvo-osakkeille.
”Osakemarkkinat alkoivat välittömästi ensimmäisten rokoteuutisten jälkeen hinnoitella paluuta normaaliin ja loppua koronakriisille. Pandemian päättyminen piristäisi öljyn kysyntää ja turismia sekä pienentäisi pankkien luottotappioriskiä ja vauhdittaisi investointeja. Näiden toimialojen osakkeet kääntyivätkin heti selvään nousuun. FAANG-yhtiöiden ja muiden teknologiayhtiöiden liikkeet jäivät sen sijaan vaisummiksi”, Alava toteaa.
Nordean sijoitusstrategi uskoo, että arvo-osakkeilla onkin hyvät mahdollisuudet kehittyä kasvuosakkeita suotuisammin seuraavan vuoden kuluessa, mutta varmaa se ei tietenkään ole.
”Tyypillisesti pankit ja sykliset yhtiöt nousevat eniten uuden suhdanteen alkuvaiheessa, jolloin talouden kasvuluvut ovat suuria, inflaatio hieman kiihtyy ja korot nousevat.”
Vaikka lyhyet korot pysyvätkin alhaalla vielä pitkään, ovat odotukset taantuman väistymisestä jo nostaneet hieman pitkiä korkoja Yhdysvalloissa, Alava muistuttaa. Nordean ekonomistit ennustavat Yhdysvaltojen 10-vuoden lainan koron nousevan ensi vuonna 1,5 prosenttiin Fedin tukiostoista huolimatta.
”Tässä ympäristössä arvo-osakkeet voivat todellakin pärjätä kasvuosakkeita paremmin”, Alava tuumaa.
Myös niin sanottu toimialarotaatio jatkuu, Alava ennustaa.
”On todennäköistä, että seuraavien kuukausien aikana toimialarotaatio jatkuu, kun rokotukset edistyvät ja talouskasvu piristyy. Jos oma salkku painottuu vahvasti teknologiaosakkeisiin, kannattaa pohtia sen hajauttamista useammalle toimialalle.”
Sektorirotaatiolla tai toimialarotaatiolla tarkoitetaan sijoitusstrategiaa, jossa varoja allokoidaan yhdestä toimialasta tai sektorista toiseen talouden suhdanteiden mukaan. Ideana on sijoittaa sellaisten toimialojen osakkeisiin jotka kulloinkin hyötyvät tulevasta taloustilanteesta.