Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli yksinhuoltajilla, 276 prosenttia, sekä yhden aikuisen asuntokunnilla, 255 prosenttia. Myös kahden huoltajan lapsiperheiden velkaantumisaste oli keskimääräistä suurempi, 237 prosenttia.
Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 102 240 euroa, mikä oli 1,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
Velallisia asuntokuntia oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 kaikkiaan 1,45 miljoonaa eli 53 prosenttia kaikista asuntokunnista. Velkaa niillä oli yhteensä 126,9 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti 2,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.
Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet. Niistä 71 prosentilla oli asuntovelkaa. Lapsiperheiden asuntovelat olivat suurempia kuin lapsettomien asuntokuntien. Kahden huoltajan lapsiperheillä oli asuntovelkaa keskimäärin 138 700 euroa ja yksinhuoltajilla 92 140 euroa.
Lapsettomilla asuntokunnilla asuntovelkaa oli vähemmän, mutta niiden velkaantuneisuus vaihteli huomattavasti iän mukaan. Kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 89 300 euroa ja yhden hengen asuntokunnilla 69 520 euroa.
Yli neljänneksellä asuntokunnista velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot
Asuntovelallisia asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, oli 246 000 eli 28 prosenttia asuntovelallisista asuntokunnista vuonna 2019. Eniten suuria velkoja suhteessa tuloihin oli Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uudenmaan asuntokunnilla.
Vähiten suuria asuntovelkoja oli Etelä-Suomessa ja Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä alle neljänneksellä asuntovelallisista asuntokunnista oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran.
Tilastokeskuksen mukaan tuloihin suhteutettuna suuret velat olivat sitä yleisempiä, mitä pienituloisempi asuntokunta oli.
Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvista asuntovelallisista asuntokunnista 41 prosentilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulot, kun ylimpään tuloviidennekseen kuuluvista asuntokunnista suhteessa yhtä velkaisia oli 24 prosenttia. Keskimäärin alimpaan tuloviidennekseen kuuluvilla asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa 63 720 euroa ja ylimpään tuloviidennekseen kuuluvilla 135 190 euroa.
Korkomenot velallista asuntokuntaa kohden olivat vuonna 2019 keskimäärin 1 130 euroa. Asuntovelan korot asuntovelallista kohden olivat keskimäärin 960 euroa.
Velkaantumista tulisi hillitä
Yksityistä velkaantumista tulisi hillitä uusin politiikkatoimin, esittää talouspolitiikan arviointineuvosto.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on viisihenkinen asiantuntijakokoonpano, joka arvioi Suomen talouden tilaa ja Suomessa harjoitettua talouspolitiikkaa tieteellisesti ja riippumattomasti.
Arviointineuvoston mukaan kotitalouksen velkaantuneisuus on kasvanut ja velat ovat kertyneet yhä pienemmälle osalle kotitalouksia. Kulutusluottojen ja ylivelkaantuneiden kotitalouksien määrien kasvut ovat keskeisiä huolenaiheita.
Kehityskulku voi heikentää rahoitusmarkkinan vakautta ja hidastaa talouden toipumista tulevista kriiseistä, arviointineuvosto varoittaa.
Neuvoston mukaan valtiovarainministeriön ehdottamat toimet yksityisen velkaantumisen hillitsemiseksi ovat tervetulleita, mutta asunto-osakeyhtiölainoilla rahoitettavan osuuden rajoittaminen ja lainoihin liittyvä verosääntely voisi olla ehdotettua tiukempaa.
Arviointineuvosto pitää myös henkilökohtaisen velkajärjestelyn uudistusta tärkeänä.
