Öljyn hinta on kivunnut viime kuukausina merkittävästi. WTI-laadun barrelihinta on jo yli 60 dollaria, kun se koronakriisin syvimmässä aallonpohjassa kävi alle 15 dollarissa.
Öljyn ja muiden raaka-aineiden hintanousu on ruokkinut markkinoiden odotuksia inflaation kiihtymisestä. Myös USA:n liittovaltion ja Euroopan Unionin elvytysohjelmat sekä keskuspankkien löysänä jatkunut rahapolitiikka ovat ruokkineet odotuksia hintojen noususta.
Inflaatio-odotukset ovat sitten heijastuneet pitkiin korkoihin, jotka ovat olleet viime viikkoina nousussa. USA:n 10 vuoden velkakirjan korko kävi viime heinäkuussa vain hieman yli 0,5 prosentissa, mutta on se jälkeen noussut 1,3 prosenttiin.
Odotukset inflaation kiihtymisestä ovat luoneet osakemarkkinoilla epäilyksiä erityisesti kasvu- ja teknologiayritysten tuotto-odotuksia kohtaan, sillä niiden tulevat kassavirrat riippuvat arvoyhtiöitä enemmän korkomuutoksista.
Inflaatio huolettaa sijoittajia myös siksi, että sen kiihtyminen laittaisi elvyttävät valtiot ja keskuspankit selkä seinää vasten. Finanssi- ja rahapoliittista elvytystä on vaikea jatkaa, jos uhkana on laukalle lähtevä hintakehitys.
Kiihtyvä inflaatio voisi siis tarkoittaa jarrutusta pitkään jatkuneelle elvyttävälle talouspolitiikalle, joka tähän asti on ollut yksi tärkeimpiä osakemarkkinoita tukevia tekijöitä.
USA:n keskuspankin Fedin pääjohtaja Jerome Powell ei kuitenkaan pidä kuitenkaan USA:n talouden elpymistä. Maan talouden toipuminen pysyttelee epätasaisena, eikä talous ole vielä lähellekään toipunut, Powell kertoi puheessaan tiistaina Yhdysvaltojen senaatin pankkikomitealle.
Keskuspankkien kiristyssykli on kyllä ihan oleellinen pelko, ja ehkä suurin syy nousumarkkinoiden sekä kasvuperiodien loppumiselle läpi historian, toteaa Taalerin salkunhoitaja Niko Fagernäs.
Inflaatiopelot ovat salkunhoitajan mukaan kuitenkin ennenaikaisia.
”Uskomme, että kyseessä on ihan normaali talouden reflaatio vahvan elvytyksen takia ja että inflaatio-odotukset voivat tästäkin vielä nousta reilusti korkojen mukana”, Fagernäs toteaa Taalerin markkinakatsauksessa.
Fagernäs muistuttaa, että esimerkiksi Yhdysvaltojen nykyiset inflaatio-odotukset eivät ole kauhean korkeat historiallisesti.
”Nousua voitaisiin vielä saada n. 0,5 %-yksikköä, ja oltaisiin vasta vuoden finanssikriisin jälkeisten vuosien 2009–2014 keskiarvotasoilla. Valtionlainojen korot ovat hädin tuskin liikkuneet mihinkään. Toisaalta myönnän sen, että eivät ne kovilla velkatasoilla välttämättä järisyttävän pitkälle edes liiku, ennen kuin alkaa hieman huolestuttaa.”
Salkunhoitajan mukaan Taaleri ei toistaiseksi ole huolissaan valtionlainojen koroista tai inflaatiosta, eikä myöskään peloista liittyen keskuspankkien kiristyssykliin.
Fagernäsin mukaan nykyinen ”reflaatioteema” vaikuttaa sijoitusteemoihin. Reflaatio tarkoittaa laskukauden jälkeen esiintyvää yleistä lievää hintatason nousua, jolloin talouspolitiikalla laajennetaan luotonantoa.
Tässä tilanteessa suurimpana hyötyjänä on hyödykesektori.
”Osakemarkkinoilla kärjessä vilistävät hyödyketeemat, kuten öljysektori sekä materiaaleihin liitännäiset yhtiöt. Perässä tulevat myös ns. supersykliset alueet, kuten Tyynenmeren alue, ml. Japani, sekä kehittyvät markkinat. Lisäksi korkojen nousun myötä myös perinteiset arvoteemat, kuten pankit, voivat pärjätä hyvin”, Fagernäs toteaa.
Tämä hinnoittelu on salkunhoitajan mukaan jo selkeää, kun katsotaan sektorimuutoksia Yhdysvalloissa sekä Euroopassa vuoden alusta.
”Yhdysvalloissa kärjessä ovat rahoitus- ja energiasektori, Euroopassa perusmateriaalit. Samalla pitkälle tulevaisuuteen painottuvat kassavirrat alkavat suhteellisesti kärsiä, mikäli korot ja inflaatio nousevat merkittävästi. Tähän kärsijöiden joukkoon lukeutuu mm. teknologiasektori.”
Fagernäs uskoo myös, että vallitsevassa reflaatiotilanteessa osakkeet tuottavat laaja-alaisesti hyvin. Usein myös osakkeiden arvostustasot alkavat jäädä tuloskasvun jalkoihin.
