Makrotalous

Tutkija: Metsäteollisuus rankan sopeutuksen edessä – paperin kysyntä laskee, puupohjaisilla tuotteilla valtavat markkinat

Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä.

Sellu on monimuotoinen välituote, mitä voidaan sen sivuvirtojen kanssa hyödyntää paperin ja kartongin lisäksi monissa eri käyttökohteissa, uskoo Luken erikoistutkija.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on tehnyt investointipäätöksen uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin.

Investointi on Suomen kansantaloudelle merkittävä: sen arvo on 1,6 miljardia euroa ja se on Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi kotimaahan. 

Metsä Groupin mukaan Kemin biotuotetehdas lisää Suomen vuotuista vientiä noin puolella miljardilla eurolla, ja vuotuinen positiivinen tulovaikutus Suomeen puuraaka-aineen arvon ja suomalaisen työn oston kautta on myös noin puoli miljardia euroa.

Kemin biotuotetehdas luo koko suoraan arvoketjuunsa Suomessa noin 1 500 uutta työpaikkaa, joista suurin osa sijoittuu puunhankintaan. Kaikkiaan Kemin biotuotetehtaan suorassa arvoketjussa Suomessa työskentelee noin 2 500 henkilöä. 

Jätti-investoinnista huolimatta metsäteollisuuden tuotannon jalostusarvo on Suomessa alentunut ja metsäteollisuutta on syytetty tuotekehityksen puutteesta.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus massa- ja paperiteollisuuden liikevaihdosta oli vain vajaa puoli prosenttia vuonna 2018, kun koko tehdasteollisuudessa sama luku oli liki kaksi prosenttia.

Metsä Fibren päätös Kemin sellutehtaan rakentamisesta korostaa tutkimus- ja kehitystoiminnan merkitystä sellupohjaisten uusien tuotteiden kehittämisessä, arvioi Luken erikoistutkija Matleena Kniivilä.

“Tutkimus ja kehitystoimintaan panostaminen on metsäteollisuuden tulevaisuuden kannalta avainasia. Nyt olisi lisättävä tutkimus- ja kehitysresursseja kotimaisen tuotannon jalostusasteen kohentamiseksi”, Kniivilä toteaa.

Erikoistutkijan mukaan metsäteollisuuden tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, millä metsäteollisuuden uusia, suuren mittakaavan investointeja saadaan Suomeen. Huonoin skenaario on hänen mukaansa se, että Suomesta tulisi alhaisen jalostusarvon raaka-aineen ja välituotteen maa, ennakoi Kniivilä.

Tähän suuntaan on Kniivilän mukaan viime vuosina menty, kun paperia halvemman tuotteen eli sellun suhteellinen merkitys on kasvanut.

“Tämä voi kuitenkin olla välivaihe, jos korkeamman jalostusasteen tuotteiden merkitys jatkossa kasvaa. Vaikka sellun käyttö näissä tuoteryhmissä on nykyisellään marginaalista paperin ja kartongin tuotantoon verrattuna, odotusarvo kohdistuu kehitystyöhön.”

Kniivilän mukaan Suomessahan tehdään laajaa tutkimus- ja kehitystyötä uusien puupohjaisten ratkaisujen ja tuotteiden parissa.

Puupohjaisten uusien tuotteiden jalostus Suomeen

Pisimmälle uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä on edennyt Kotkamills muovittoman ja kierrätettävän kuppikartongin tuotannossa. Spinnovan Jyväskylän koelaitoksella testataan, kuinka selluloosasta tehtyjä puukuitulankoja voidaan tuottaa suuressa mittakaavassa.

Metsä Spring ja Valmet rakentavat puolestaan Äänekoskelle koelaitosta, jossa märästä sellusta valmistetaan kierrätettäviä ja biohajoavia 3D-kuitutuotteita, joilla voidaan korvata muovista tehtyjä ruokapakkauksia.

Puupohjaiset biopolttoaineet ovat ison segmentin tuotteita, joiden valmistukseen liittyviä investointihankkeita on meneillään useita.

Esimerkiksi tekstiilikuidun tuotannossa Kniivilä näkee loputtoman markkinan, jos puupohjaisella kuidulla pysytään korvaamaan puuvillaa.

“Globaalia markkinaa on myös muovia korvaavalla kuppikartongilla, jolla voidaan merkittävästi vähentää muovin kertymistä vaikkapa vesistöihin.”

Erikoistutkijan mukaan yhteistä näille kehityksen kohteena oleville tuotteille on se, että niissä on suuri odotusarvo fossiilisten tuotteiden korvaajana. Tuotevalikoima laajenee volyymituotteista kemikaaleihin, liimoihin ja elintarvikkeisiin. Kniivilä muistuttaa, että puurakentaminen sitoo ja varastoi hiiltä, mutta sen kasvu rajoittunee kotimaan markkinoille.

“Olisi toivottavaa, että nämä muovia korvaavat puupohjaiset tuotteet pääsisivät ympäristöpolitiikassa paremmin esiin”, erikoistutkija toteaa.

Kniivilän mukaan kotimaisen tuotannon jalostusasteen nostamiseksi on ratkaisevaa, saadaanko suuren mittakaavan uusia investointeja Suomeen.

“Investointeja suunnitellessaan yritykset huomioivat lukuisia kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä: lopputuotteiden kysyntä ja sijoittuminen, raaka-aineen ja muiden tuotantopanosten saatavuus sekä hinta, kuljetuskustannukset, osaava ja koulutettu työvoima, infrastruktuurin toimivuus, poliittinen vakaus ja toimintaympäristön ennakoitavuus”, luettelee Kniivilä

Kniivilän mukaan Suomen kannalta on tärkeää, menevätkö investoinnit lähemmäksi kuluttajia lopputuotemarkkinoille vai Suomeen.

“Toisaalta jos aaltopahvin ja etenkin sen eri kerrosten valmistaminen Suomessa on edelleen kannattavaa liiketoimintaa, miksi esimerkiksi suuren mittakaavan muovia korvaavien elintarvikepakkausten tuotanto ei olisi mahdollista Suomessa”, kysyy Kniivilä.

Korvaako sellun ja kartongin tuotannon kasvu paperin hiipumisen

Alkanut vuosikymmen ravistelee Suomen metsäteollisuuden tuotannon rakenteita. Kun paperiteollisuuden vienti laski Luken arvion mukaan viime vuonna yli 25 prosenttia, koronapandemian seurauksena lasku jatkuu tänä vuonna arviolta vielä 15-20 prosentin verran.

Paino- ja kirjoituspaperi on pandemian suurin metsäteollisuustuotteiden häviäjä.

Paperin viennin merkitys Suomen kansantaloudelle on ollut suuri. Kun vielä vuonna 2000 pelkästään paino- ja kirjoituspaperista saadut vientitulot olivat 6,4 miljardia euroa, kysynnän pienentymisen ja kapasiteetin sulkemisten seurauksena vastaavat vientitulot olivat 3,4 miljardia euroa vuonna 2019. Paperiviennin osuus Suomen tavaraviennistä laski 13 prosentista viiteen prosenttiin.

“Meneillään oleva digitalisaation globaali trendi merkitsee vääjäämättä paino- ja kirjoituspaperin tuotannon vähenemistä myös tulevaisuudessa”, Kniivilä ennustaa.

Eri puolilla maailmaa paperikoneita suljetaan tai muutetaan muiden tuotteiden tekemiseen, ja koronapandemia on vauhdittanut tätä kehitystä. Nyt jää nähtäväksi, miten pysyväksi painotuotteiden kysynnän lasku tulee jäämään, pohtii Kniivilä.

Sellulla, kartongilla ja sahatavaralla menee Kniivilän mukaan paremmin ja kaikilla on myönteiset kysynnän kasvun näkymät.

“Verkkokaupan kasvu on osa samaa digitalisaatiotrendiä, mikä lisää pakkausmateriaalien kuten kartongin kysyntää. Myös tarratuotanto on ollut pandemian aikana vahvassa kasvussa. Kartonki ylittää tänä vuonna ensimmäistä kertaa tuotantomäärässä paperintuotannon”, erikoistutkija toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös