Makrotalous

Ekonomisti varoittaa: Voitonjaon verotuksen kiristäminen leikkaisi investointihaluja

Suomen Yrittäjät Mika Kuismanen pääekonomisti

Keskustelu listaamattomien yritysten voitonjaon verotuksesta on puhtaasti ideologista, väittää Suomen Yrittäjien pääekonomisti.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramo (vas) esitti vastikään Ilta-Sanomille, että listaamattomien yritysten osinkoverotusta tulisi kiristää. Listaamattoman yrityksen osinkoja verotetaan Suomessa kevyemmin kuin pörssiyhtiön osakkeita.

Listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verokohtelu määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella.

Osingosta, joka vastaa enintään 8,0 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa. Tällöin osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa, jonka osinkovero on 7,5 prosenttia. Sen ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 prosenttia.

Lisäksi osinkotuloista yrittäjä on kuitenkin maksanut yrityksen tuloksesta veroa 20 prosenttia yhteisöverona ennen kuin varoja voi jakaa eteenpäin.

Suomen Yrittäjät on systemaattisesti vastustanut esityksiä listaamattomien yrityksen osinkojen verotuksen kiristämisestä.

Yrittäjäjärjestö toteaa tiedotteessaan, että suomalaisten pk-yrityksen investointiaikeet seuraaville 12 kuukaudelle ovat huolestuttavan heikot huolimatta parantuneista suhdanne- ja kasvuodotuksista. Investointien kannalta aivan olennaista on veropolitiikan linja, muistuttaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

“Voitonjaon verotuksen kiristäminen leikkaa investointihaluja, ja on siksi järjetön ehdotus”, Kuismanen toteaa.

Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä kuin lisääviä yrityksiä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta investointiodotukset ovat olleet negatiiviset finanssikriisin jälkeen. Tiedot käyvät ilmi 17.2. julkistetusta Pk-yritysbarometrista.

“Heikko reaalitalouden tilanne on vaikuttanut viime vuosien heikkoon investointikehitykseen, mutta se on vain osaselitys. Investointien kannalta aivan olennaista on veropolitiikan linja”, Kuismanen sanoo.

Esimerkiksi yhteisöveron kilpailukykyisyys ja taso yli ajan on tärkeä, sillä se vaikuttaa myös investointien rahoituspäätöksiin. Korkea yhteisövero suosii vierasta pääomaa suhteessa omaan pääomaan lainan korkokulujen verovähennyskelpoisuuden vuoksi.

“Eräät poliitikot ovat halukkaita edelleen kiristämään voitonjaon verotusta. Se on investointien, talouskasvun, työllisyyden ja julkisen talouden kannalta järjetön ehdotus”, Kuismanen sanoo.

Kuismasen mukaan keskustelu listaamattomien yritysten voitonjaon verotuksesta on puhtaasti ideologista.

“Jos oikeasti ollaan kiinnostuneita verokertymästä, keskustelun pitäisi kohdentua välilliseen verotukseen. On yleisesti tiedossa, että välitöntä verotusta tulisi kautta linjan alentaa, jos haluamme nauttia talouskasvun hedelmistä tulevaisuudessa.”

Välitön vero tulee suoraan verovelvollisen maksettavaksi ja määräytyy verovelvollisen omien tulojen perusteella. Yritysten tuloksistaan maksama yhteisövero on yksi välittömistä veroista. Välillisistä veroista suurin on arvonlisävero, joka kohdistuu kuluttajan maksamaan hyödykkeen hintaan. 

Investoinnit ovat määritelmän mukaan riskipitoisia projekteja, ja riskin suuruus vaihtelee investointiperiodin ja toimialan mukaan.

“On selvää, että jos talouspolitiikka ei ole luotettavaa ja lisää epävarmuutta, yritysten into investoida vähenee tai suuntautuu Suomen rajojen ulkopuolelle”, Kuismanen sanoo.

Tampereen yliopiston akatemiatutkija Hannu Kuusela ja Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér pitävät listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta epäkohtana. Heidän mukaansa se mahdollistaa varakkaimmille ja hyvätuloisimmille osinkotulojen nostamisen jopa 75-prosenttisesti verovapaana.

Kuuselan ja Finérin mukaan veropohjan tiivistäminen ja pääomatuloverotuksen progression lisääminen auttaisivat jakamaan epidemian kustannuksia oikeudenmukaisesti.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös