Viro on vuodesta 2000 lähtien soveltanut Euroopassa ainutlaatuista yritysverojärjestelmää.
Periaate on yksinkertainen: yritys ei maksa tuloveroa voitoistaan niin kauan kuin ne jätetään yhtiöön. Vero lankeaa maksettavaksi vasta siinä vaiheessa, kun voittoja jaetaan osinkoina tai muussa muodossa omistajille.
Malli poikkeaa jyrkästi lähes kaikista muista EU-maista, Suomi mukaan lukien. Suomessa osakeyhtiöt maksavat 20 prosentin yhteisöveron vuosittaisesta verotettavasta tuloksestaan riippumatta siitä, jaetaanko voitot vai jätetäänkö ne yhtiöön.
Ero on käytännössä merkittävä.
Suomalainen osakeyhtiö, joka tekee 100 000 euron voiton, maksaa siitä 20 000 euroa veroa saman tilikauden aikana. Virolainen yhtiö vastaavassa tilanteessa ei maksa senttiäkään, jos voitto jätetään yhtiön käyttöön. Koko voittosumma on käytettävissä investointeihin, rekrytointeihin tai taseen oman pääoman kasvattamiseen.
Viron malli ei silti ole mikään veroparatiisiksi luokiteltava erityisjärjestely, vaan EU-lainsäädännön mukainen, kaikille virolaisille yhtiöille ja maassa rekisteröidyille ulkomaisten yhtiöiden kiinteille toimipaikoille avoin järjestelmä.
Tax Foundationin kansainvälisessä verokilpailukykyindeksissä Viro on pitänyt kärkipaikkaa jo vuosia.
Juuri tämä piirre on tehnyt Virosta erityisen houkuttelevan startup-yrityksille ja kasvuyrittäjille, joille voittojen uudelleensijoittaminen on toiminnan elinehto. Viron e-residenssiohjelma on mahdollistanut yrityksen perustamisen etänä, ja ohjelman kautta on perustettu yli 20 000 yritystä.
Verotus kiristyy asteittain
Viron veromalli ei kuitenkaan ole staattinen. Viime vuosina Viro on korottanut verokantojaan paikkaamaan valtion budjettivajeita ja rahoittaakseen puolustusmenojaan.
Vuoden 2025 alussa jaetun voiton verokanta nousi 20 prosentista 22 prosenttiin. Samalla poistettiin aiemmin säännöllisesti jaettuihin osinkoihin sovellettu alennettu 14 prosentin verokanta. Vuoden 2026 alussa verokanta nousi edelleen 24 prosenttiin.
Viron hallitus suunnitteli alun perin myös kahden prosentin puolustusveroa yritysten vuotuisesta tuloksesta vuodesta 2026 alkaen. Vero olisi ollut väliaikainen ja voimassa vuoden 2028 loppuun.
Parlamentti kuitenkin hylkäsi puolustusveron kesäkuussa 2025. Sen tilalle tuli arvonlisäveron korotus 22 prosentista 24 prosenttiin heinäkuussa 2025.
Puolustusveron kaatuminen oli Virossa toimiville yrittäjille merkittävä helpotus. Vero olisi nimittäin rikkonut järjestelmän perusperiaatteen, jonka mukaan jakamattomia voittoja ei veroteta. Nyt tämä periaate säilyy, vaikka jaettujen voittojen verotus on kiristynyt tuntuvasti.
Viron veroviranomainen on samalla tiukentanut tulkintojaan aggressiivisesta verosuunnittelusta. Joulukuussa 2024 julkaistut ohjeet asettavat aiempaa tarkemman suurennuslasin alle muun muassa yrityskauppajärjestelyihin liittyvät velkatyöntörakenteet, joissa kauppahintaan liittyvä velka siirretään ostettavan yhtiön kannettavaksi.
Suomi laskee yhteisöveroa
Suomessa liikutaan samaan aikaan päinvastaiseen suuntaan. Petteri Orpon hallitus päätti kevään 2025 kehysriihessä laskea yhteisöveron 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Muutoksen staattinen vaikutus on noin 830 miljoonaa euroa.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on pitänyt alennusta erinomaisena kasvutoimena, joka parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa. Lehtinen on muistuttanut, että edellinen merkittävä yhteisöveron alennus vuonna 2014 ei romahduttanut verotuottoja, vaan veropohja vahvistui dynaamisten vaikutusten myötä.
Valtiovarainministeriön taustamuistioissa näkemys on varovaisempi. VM:n mukaan empiirinen tutkimus ei selkeästi tue käsitystä, että yhteisöverokannan alentaminen lisäisi merkittävästi kasvua tai rahoittaisi itse itsensä. VM arvioi yhteisöveron alennuksen itserahoitusasteeksi noin 60 prosenttia.
Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo on suhtautunut dynaamisiin vaikutusarvioihin skeptisesti ja todennut, ettei tutkimuskirjallisuus lupaa niin suuria vaikutuksia kuin hallitus on esittänyt.
Käytännössä Suomen ja Viron mallien ero säilyy yhteisöveron alennuksen jälkeenkin rakenteellisena. Suomessa 18 prosentin vero lankeaa maksettavaksi vuosittain kaikesta voitosta. Virossa vero maksetaan vasta voitonjakohetkellä, jolloin yritys saa käytännössä korottoman lainan valtiolta niin kauan kuin voitot pysyvät yhtiön sisällä.
Mallin edut ja varjopuolet
Viron yritysveromallilla on kiistattomia etuja erityisesti kasvuyritysten näkökulmasta.
Tärkein niistä on kassavirtahyöty. Yritys voi käyttää koko tuloksensa liiketoiminnan kehittämiseen ilman, että osa valuu välittömästi veroina pois. Tämä on tukenut Viron startup-ekosysteemin nousua, josta ovat syntyneet yksisarviset kuten Wise, Bolt ja aiemmin Skype.
Malli on myös hallinnollisesti yksinkertainen. Virossa ei ole ennakkoverojärjestelmää, mikä vähentää byrokratiaa ja antaa yrityksille enemmän joustavuutta kassanhallinnassa.
Tutkimusten mukaan virolaiset yritykset ovat mallin ansiosta kertyneet enemmän likvidejä varoja ja turvautuneet vähemmän velkarahoitukseen kuin lähimaiden yritykset.
Varjopuoliakin on.
Malli kannustaa pitämään voittoja yhtiössä, mikä voi johtaa pääoman tehottomaan allokointiin. Yritykset saattavat kerätä tarpeettoman suuria kassavaroja vain välttääkseen verotusta, vaikka varoille olisi tuottavampaa käyttöä muualla taloudessa.
Valtiontalouden näkökulmasta malli tekee verotuotoista vaikeammin ennakoitavia. Yhteisöveron tuotto riippuu täysin siitä, milloin ja kuinka paljon yritykset päättävät jakaa voittojaan.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on huomauttanut, että Viron verojärjestelmä nojaa poikkeuksellisen voimakkaasti kulutusveroihin, kun tuloverot muodostavat suhteellisen pienen osan valtion tuloista.
Tämä on osoittautunut ongelmalliseksi tilanteessa, jossa Viron julkiset menot ovat kasvaneet nopeasti turvallisuusympäristön muutoksen vuoksi. Veronkorotusten tarve on kasvanut, ja ne ovat kohdistuneet ennen kaikkea arvonlisäveroon ja henkilöverotukseen.
Viron ALV on noussut vuoden 2023 20 prosentista 24 prosenttiin heinäkuussa 2025, mikä rasittaa erityisesti pienituloisia kuluttajia.
Ei yksiselitteistä vastausta
Viron mallin soveltuvuus riippuu olennaisesti yrityksen tilanteesta ja strategiasta. Nopeasti kasvavalle yritykselle, joka sijoittaa kaikki voittonsa takaisin liiketoimintaan, Viron malli tarjoaa merkittävän kassavirtaedun.
Kypsälle, voittoja säännöllisesti jakavalle yritykselle ero Suomen malliin on huomattavasti pienempi, sillä jaetusta voitosta maksetaan Virossa vuodesta 2026 alkaen 24 prosentin vero.
Kokonaisverotusta vertailtaessa on syytä huomioida myös muut tekijät kuin pelkkä yhteisövero.
Viron sosiaalimaksu on 33 prosenttia, mikä on korkea. Arvonlisävero on noussut Suomen tasolle. Henkilöverotuksen tasaveromalli puolestaan tarkoittaa, että verotuksen progressio on oleellisesti lievempää kuin Suomessa.
Suomen suunnittelema yhteisöveron lasku 18 prosenttiin kaventaa maiden välistä nimelliseroa, mutta rakenteellinen ero säilyy. Suomessa vero maksetaan vuosittain tuloksesta. Virossa verotuksen ajankohta on yrittäjän käsissä.
Veronkorotusten sarja on herättänyt kritiikkiä siitä, syökö Viro omaa kilpailuetuaan. Osa yrittäjistä on jo siirtänyt toimintansa muualle.
Silti Tax Foundationin analyysin mukaan Viron verojärjestelmä säilyttää kärkiasemansa kansainvälisessä vertailussa veronkorotuksista huolimatta. Selitys on se, että kilpailukyky ei riipu pelkästään verokannoista vaan myös järjestelmän rakenteesta, yksinkertaisuudesta ja neutraalisuudesta.
Näillä mittareilla Viro pärjää edelleen erinomaisesti.
Lue myös tämä: EVAn veroasiantuntija: Investointeihin vauhtia yhteisöveron täsmäkevennyksellä
