Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kannattaa yhteisöveron alentamista 18 prosenttiin osana hallituksen tulevan kasvuriihen veroratkaisuja.
Yhteisövero on Suomessa käytössä oleva vero, jota peritään yhteisöjen, kuten osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja tietyin edellytyksin myös liikelaitosten, julkisyhteisöjen, yhdistysten, laitosten, säätiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden tuloksesta. Se on siis eräänlainen yritysten tulovero, joka lasketaan verotettavasta tulosta vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot.
Suomessa yhteisövero on tällä hetkellä 20 prosenttia.
Järjestön mielestä yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka parantaisi Suomen asemaa tiivistyvässä kansainvälisessä verokilpailussa.
”Tämä olisi vahva ja konkreettinen signaali kaikille, että Suomi on myös tulevaisuudessa yritysmyönteinen ja turvallinen toimintaympäristö”, Lehtinen katsoo.
Staattiset verotuottolaskelmat eivät yhteisöveroa alennettaessa ole perusteltuja, sillä veropohja vahvistuu alennuksen dynaamisten vaikutusten kautta. Yhteisöverokantaa alennettiin edellisen kerran tuntuvasti vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto pysyi selkeästä alennuksesta huolimatta aluksi lähes aiemmalla tasolla, ja on sittemmin kasvanut vahvasti.
”Yhteisöveron maltillinen alennus ei tälläkään kertaa uhkaa yhteiskunnan verotuottoja, vaan päinvastoin turvaa niitä.”
Alempi yhteisövero kannustaisi yrityksiä pitkäjännitteisyyteen
Yhteisöveron alennus kannustaisi myös paikallisesti toimivia listaamattomia yrityksiä ja niiden omistajia tuloksentekoon. Tällöin on kuitenkin erityisen tärkeää kiinnittää huomio osinkoina jaetun voiton kokonaisrasituksen pitämiseen jatkuvasti kohtuullisena ja kannustavana.
”Yhteisöverosta ja osinkotulojen verotuksesta yhdessä koostuvaa listaamattomien yhtiöiden jakaman voiton verotusta ei tule ainakaan kiristää nykyisestä”, Lehtinen toteaa.
Listaamattomien yhtiöiden ja niiden jakaman voiton nykyinen verotus kannustaa pitkäjänteiseen toimintaan sekä ylläpitämään myös työntekijöiden kannalta tärkeitä suhdannepuskureita.
”Yritysten ja niiden omistajien on voitava luottaa myös yhteiskunnan pelisääntöjen pitkäkestoisuuteen.”
Lehtinen esitti näkemyksensä listaamattomien yhtiöiden ja niiden omistajien verotuksen kokonaisuudesta eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle antamassaan lausunnossa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) on ehdottanut yhteisöveron laskemista 15 prosenttiin. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju perustelee ehdotusta sillä, että Suomi ei voi jäädä muita maita korkeamman verotuksen maaksi, erityisesti kansainväliseen kauppaan keskittyvän yritystoiminnan osalta.
Yhteisövero on suhdanneherkkä vero
Yhteisövero on merkittävä tulonlähde julkiselle taloudelle, ja sen tuotosta osansa saavat sekä valtio että kunnat.
Yhteisövero on luonteeltaan suhdanneherkkä veromuoto, mikä tarkoittaa, että sen tuotto vaihtelee talouden suhdanteiden mukaan. Tämä johtuu siitä, että yritysten tulokset ja siten niiden maksama yhteisövero ovat vahvasti sidoksissa yleiseen taloustilanteeseen.
Yhteisöveron merkitys korostuu erityisesti tulonjaon näkökulmasta. Tutkimusten mukaan yhteisöveron muutokset koskettavat pääosin suurituloisia. Esimerkiksi yhden prosenttiyksikön korotus yhteisöveroon kohdistuisi lähes puolelta osin suurituloisimpaan prosenttiin väestöstä.
Kansainvälisesti yhteisöverotukseen on tullut merkittävä muutos vuoden 2024 alusta, kun käyttöön otettiin globaali 15 prosentin vähimmäistaso suuryritysten yhteisöverolle. Tämän uudistuksen tarkoituksena on estää haitallista verokilpailua maiden välillä ja lisätä kansallisen veropolitiikan liikkumavaraa.
Vähimmäisveron odotetaan kaventavan tuloeroja nostamalla suuryritysten maksamia veroja ja tasapuolistavan kilpailua erikokoisten yritysten välillä.
