Dark Mode Light Mode
Viron yritysveromalli houkuttelee, mutta siinä on myös riskejä
Rakennusalan ahdinko jatkuu – ”Suuret instituutiosijoittajat ovat käyneet nippukauppaa nykyasunnoilla”
Keskuspankin pääjohtaja vaatii Euroopalle omaa vakaavaluuttaa

Rakennusalan ahdinko jatkuu – ”Suuret instituutiosijoittajat ovat käyneet nippukauppaa nykyasunnoilla”

Uudiskohteiden kysyntä on edelleen vaisua Suomen asuntomarkkinoilla.
rakentaminen rakennus rakentaminen rakennus
Kuva: Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen rakentamisluvan saaneiden rakentamistoimenpiteiden kuutiomäärän vuosisumma pysyi ennallaan joulukuussa 2025 vuoden takaiseen verrattuna.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksin trendiluku oli vuoden 2025 joulukuussa neljä prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Luku kuvaa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintaista arvoa.

Rakentamislupia myönnettiin lähes 31 miljoonalle kuutiometrille vuoden 2025 aikana. Rakennushankkeita valmistui ajanjaksolla 30 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 11 prosenttia vuoden takaista enemmän.

Viime joulukuussa asuinrakennuksille myönnettyjen rakentamislupien kuutiomäärän 12 kuukauden liukuva vuosisumma väheni kaksi prosenttia. Muun kuin asuinrakentamisen kuutiomäärä kasvoi yhdellä prosentille. Rakentamislupa myönnettiin 16 266 asunnolle, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Aloitettujen rakennushankkeiden kuutiomäärän liukuva vuosisumma oli yhdeksän prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

”Asuntorakentamisen vuodesta on tulossa jälleen kerran vaisu. Viime vuoden asuntoaloitukset jäivät alle 17 000 asuntoon, mikä on alhaisin lukema 1960-luvun lopulle ulottuvassa tilastohistoriassa. Rakennuslupia haetaan yhä vähän, kun asuntokaupan kasvu kohdistuu nyt vanhoihin osakeasuntoihin”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.

Keskisen mukaan poikkeuksellisen heikossa suhdannetilanteessa uusimpaan asuntoaloitusten tilastotietoon täytyy suhtautua aiempaa suuremmalla varauksella.

Asuinrakentaminen käy yhä puoliteholla koronakriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna.

”Suuret instituutiosijoittajat ovat käyneet nippukauppaa nykyasunnoilla, mikä näkyy vähäisempänä kysyntänä uudiskohteissa ja siten rakentamisessa”, Keskinen toteaa.

Nippukaupassa ostaja – tyypillisesti rahasto, vakuutusyhtiö tai muu instituutio – ostaa kerralla useita asuntoja tai kokonaisen asuntokokonaisuuden samalta myyjältä yhtenä pakettina, ei yksittäisinä kauppoina. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi kokonaisen kerrostalon, usean taloyhtiön huoneistojen tai laajan uudiskohde-erän ostamisesta yhdellä sopimuksella ja kauppahinnalla.

Nippukaupoissa ostaja saa usein neuvotteluvoimaa ja skaalaetuja: yksikköhinta yksittäistä asuntoa kohden voi painua alemmaksi kuin jos asunnot hankittaisiin yksittäin, ja samalla hallinnointi, due diligence ja rahoitus järjestetään yhdelle kokonaisuudelle.

Myyjälle järjestely tuo puolestaan nopean ja varman ulospääsyn suuresta asuntomassasta ilman, että jokaista asuntoa tarvitsee markkinoida kuluttajille erikseen.

Pääekonomisti ennustaa, että asuntojen vuokrat kehittyvät tänä vuonna maltillisesti. Asuntojen hintoihin odotettu hienoinen nousu ei myöskään vielä riitä korjaamaan rakennusyhtiöiden kannattavuutta kuluvana vuonna.

Jotain positiivisia merkkejä on silti ilmassa.

”Rakennusalan luottamus on kuitenkin jo asteittain parantumassa, ja voimakas väestönkasvu kasvukeskuksissa tukee niin vuokra- kuin omistusasuntojenkin kysyntää”, Keskinen arvioi.

Keskisen mukaan valtion korkotukivaltuuksien supistamista voi pitää perusteltuna suhdanteen kohentuessa, mutta lyhyellä aikavälillä leikkaus kuitenkin vähentää asuntoaloitusten määrää.

”Talouskasvu käynnistyy yksityisen kulutuksen elpyessä ja yleisen luottamusilmapiirin palautuessa, mutta asuntorakentaminen laahaa pohjamudissa vielä tänä vuonna”, Keskinen uskoo.

Tilaa uutiskirjeemme

Kolmesti viikossa lähetettävä uutiskirje sisältää SalkunRakentaja-sivustolla julkaistut uusimmat artikkelit.

Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *