Rakentamisen ahdinko ei hellitä – ei ainakaan, jos katsotaan rakennuslupien kehitystä. Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamiseen rakentamisluvan saaneiden rakentamistoimenpiteiden kuutiomäärän vuosisumma väheni neljä prosenttia vuoden takaisesta syyskuussa 2025.
Rakentamislupia myönnettiin 29 miljoonalle kuutiometrille lokakuun 2024 ja syyskuun 2025 välisenä aikana.
Uusia asuntoaloituksia oli vuoden kolmannella vuosineljänneksellä eli heinä–syyskuussa noin 21 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.
Uudisrakentamiseen myönnettyjen rakentamislupien kuutiomäärän vuosisumma oli syyskuussa 2025 suurin Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Kuutiomäärä oli yhdeksässä maakunnassa suurempi kuin vuotta aiemmin.
Valmistuneiden rakennushankkeiden kuutiomäärän vuosisumma oli syyskuussa 2025 suurin Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kuutiomäärä kasvoi kuudessa maakunnassa.
Koko maassa valmistui lokakuun 2024 ja syyskuun 2025 välisenä aikana hieman yli 19 000 uutta asuntoa, mikä oli peräti 28 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Maakunnista selvästi eniten asuntoja valmistui Uudellemaalle, johon valmistui yli 9 700 asuntoa. Valmistuneiden uusien asuntojen määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna vain Kymenlaakson maakunnassa.
”Asuntorakentaminen kyntää yhä alamaissa”, kiteyttää Hypon pääekonomisti Juho Keskinen.
Keskisen mukaan tänä vuonna rikotaankin kaksi kyseenalaista ennätystä, kun sekä uusien asuntojen aloitukset että valmistuvien asuntojen lukumäärä painuvat alimmilleen liki 60 vuoden tilastohistoriassa.
”Vanhojen osakeasuntojen tulviminen myyntipalstoille hidastaa osaltaan uudiskohteiden myyntivarastojen purkautumista, mikä jarruttaa uusien hankkeiden käynnistymistä. Käsillä on jo kolmas välivuosi, jolloin aloitusmäärä jää alle 20 000 asunnon”, Hypon pääekonomisti Juho Keskinen kuvailee.
Poikkeuksellisen heikossa suhdannetilanteessa uusimpaan asuntoaloitusten tilastotietoon täytyy suhtautua kuitenkin aiempaa suuremmalla varauksella, Keskinen toteaa.
Tilastokeskus julkisti myös uudisrakentamisen volyymi-indeksin, joka kuvaa käynnissä olevan uudistuotannon arvoa. Keskisen mukaan asuinrakentaminen käy nyt puoliteholla koronakriisiä edeltäneeseen tasoon verrattuna.
Keskinen uskoo maltilliseen rakentamisen elpymiseen ensi vuonna.
”Vaikkei ensi vuodestakaan ole lupa odottaa vielä kovinkaan vilkasta vuotta työmaille, korjaa kohonnut kysyntä, huipuiltaan selvästi laskenut korkotaso ja suppeneva tarjonta rakennusalan kurssia asteittain jo ensi vuoden aikana.”
Valtion korkotukivaltuuksien leikkaus on pääekonomistin mukaan perusteltua suhdanteen kohentuessa, joskin lyhyellä tähtäimellä säästöt hidastavat rakentamisen tahtia.
Keskisen mukaan pienten asuntojen kysynnän hiipuminen heijastuu jo rakennusyhtiöiden päätöksiin talohankkeista, joissa yksiöitä suuremmat asunnot muodostavat myös suuremman osuuden rakennettavan talon asunnoista.
”Aloitettujen asuntohankkeiden keskikoko hiipii jo ylöspäin, kun sijoittajakysyntä on kaukana nollakorkoajan buumivuosista.”
Keskinen ennustaa, että asuntojen kysyntä kasvaa, nykyinen rakennusmäärä jää selvästi jälkeen pidemmän aikavälin tuotantotarpeesta ja asuntojen hinnat nousevat ensi vuonna.
”Ala toipuu silti lamastaan vasta muiden toimialojen ja kansantalouden kasvukäänteen vanavedessä”, hän ennustaa.
