Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murron johtaman Kasvuriihi-hankkeen odotettu loppuraportti julkistettiin perjantaina helmikuun viimeisenä päivän. Raportti sisältää 41 ehdotusta talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi. Kaikkein tärkeimmät ehdotukset liittyvät yritystoiminnan uudistumisen tukemiseen.
Pääministeri Petteri Orpo asetti syksyllä 2024 Kasvuriihi -hankkeen ideoimaan kestävää talouskasvua edistäviä toimenpiteitä.
Yksi raportissa käsitelty teema on perintö- ja lahjaverotus sekä luovutusvoittoverotus.
Työryhmän mukaan perintö- ja lahjaveron ongelmat Suomessa liittyvät erityisesti epälikvidien varojen, kuten perittyjen yritysten ja kiinteistöjen, verotukseen.
”Perinnönsaaja ei voi ennakoida perinnön ajankohtaa, ja veron maksaminen voi olla vaikeaa, jos peritty varallisuus ei ole heti rahaksi muutettavissa. Tämä koskee erityisesti listaamattomia yrityksiä, joiden varallisuus ei ole suoraan omistajan käytettävissä. Yritysten kannalta tämä luo tehottomuutta, koska varoja joudutaan pitämään verojen maksua varten sen sijaan, että niitä käytettäisiin liiketoimintaan ja investointeihin”, työryhmän raportissa todetaan.
Kotitalouksien näkökulmasta puolestaan osa peritystä varallisuudesta, kuten asunnot ja vapaa-ajan asunnot, on käytössä eikä helposti myytävissä. Tämä ongelma on korostunut erityisesti alueilla, joilla asuntomarkkinat ovat hiljaiset.
Lisäksi työryhmän mukaan lesken asumisoikeus voi johtaa tilanteeseen, jossa perintövero on maksettava, vaikka perijä ei saa asunnosta taloudellista hyötyä ennen sen mahdollista myyntiä.
Työryhmän ehdotuksessa perintö- ja lahjavero korvattaisiin luovutusvoittoverolla
Nykyinen perintö- ja lahjaverolaki ei ota huomioon sitä, että perijän veronmaksukyky ei aina parane heti perinnön myötä. Tuloverotuksessa sen sijaan verotus kohdistuu yleensä tuloihin, jotka kuvaavat todellista maksukykyä.
Jos perintö- ja lahjavero poistettaisiin, valtion verotulot näistä veroista vähenisivät, mutta samalla pääomatuloverotulot voisivat kasvaa. Työryhmän mukaan tämä johtuu siitä, että omaisuuden myynnistä syntyvästä voitosta maksettaisiin enemmän veroa.
Korvaamalla perintö- ja lahjavero luovutusvoittoverotuksen kiristämisellä verotus perustuisi paremmin veronmaksukykyyn, sillä verot maksettaisiin vasta silloin, kun omaisuus myydään ja siitä saadaan rahaa. Työryhmän mielestä tämä poistaisi myös perintöveron aiheuttamat ongelmat yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa sekä lesken asumisoikeuden kohdalla. Luovutusvoittoveron maksaminen myöhemmin ei yleensä olisi ongelma, koska vero voitaisiin maksaa myynnistä saaduilla varoilla.
Työryhmä esittää, että perintö- ja lahjaverolaki korvataan tuloverotuksella.
Esitetty muutos voi vaatia myös oman asunnon luovutusvoiton verokohteluun muutoksia, joita arvioitaessa pitää huomioida vaikutukset asuntomarkkinoille. Muutokset voidaan tehdä vaiheittain, jotta vaikutukset verokertymään on vähäiset.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää kasvutyöryhmän esitystä perintö- ja lahjaveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla raakileena, joka synnyttää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.
”Työryhmä on tarkastellut asiaa lähinnä yritysvarallisuuksien kertymisen ja sukupolvenvaihdosten kannalta. Tämä on tärkeä mutta aivan liian kapea näkökulma perintöverotukseen”, Lehtinen toteaa.
Lehtisen mukaan tällaista kaikkia suomalaisia koskevaa verouudistusta pitää tarkastella huomattavasti laajemmin.
Veronmaksajat: Osinkoverotuksen kiristäminen ei ole vaihtoehto
Työryhmä ehdottaa myös osinkoverotuksen tuntuvaa kiristämistä listaamattomien yhtiöiden kohdalla.
Työryhmä esittää, että listaamattomien yhtiöiden henkilöosakkaille jakamien osinkojen verosääntelyä muutettaisiin ajallisesti porrastetusti siten, että pääomatulo-osingon nykyinen veronalainen osuus 25 prosenttia nousee viiden kalenterivuoden aikana vuosittain kolme prosenttiyksikköä 40 prosenttiin. Lisäksi 150 000 euron rajasta luovuttaisiin.
Työryhmän mukaan esitys on ehdollinen kokonaisuudelle, jossa joko perintö- ja lahjaverotus korvataan tuloverotuksella tai sukupolvenvaihdoshuojennussääntely uudistetaan.
Osinkoverotuksen kiristämistä Teemu Lehtinen ei pidä järkevänä eikä hyväksyttävänä. Osinkoverotusta kiristämällä heikennettäisiin selvästi yrittäjyyden taloudellisia kannustimia, mikä olisi aivan väärä suunta.
”Listaamattoman yhtiön osinkona jakaman voiton verotusta ei saa kiristää osana perintöverotuksen muutoksia, eikä muutenkaan.”
Perintöveron korvaaminen luovutusvoiton verotuksella uhkaisi synnyttää perillisten joukkoon voittajien lisäksi runsaasti häviäjiä, mikäli yhteiskunnan saamat verotuotot haluttaisiin uudistuksessa säilyttää edes suunnilleen ennallaan. Ilmeisiä hyötyjiä olisivat perilliset, jotka eivät koskaan luovu perimästään omaisuudesta.
Tyypillinen häviäjä voisi puolestaan olla perillinen, jonka on myytävä perinnöksi saamaansa omaisuutta saadakseen varat käyttöönsä. Perillisiä on myös usein enemmän kuin yksi, jolloin omaisuuden realisointi voi olla ainoa järkevä tapa jakaa perintö. Suuri avoin kysymys on oman asunnon myyntivoiton verovapauden kohtalo mahdollisessa uudistuksessa.
”Mitä perintöverolle jatkossa tehdäänkin, muutos ei saa johtaa tavallisten perintöjen verotuksen yleiseen kiristymiseen luovutusvoittojen verojen kautta”, korostaa Lehtinen.
Lehtisen mielestä tavallisten suomalaisten perintöjen verotusta tulee päinvastoin huojentaa nykyisestä. Hän esittääkin muutamia välittömiä korjaustoimia, joilla nykyisen perintöverotuksen pahimpia puutteita voitaisiin korjata nopeasti. Perintöveroasteikon alaraja on ollut muuttumaton jo kuusitoista vuotta eli vuodesta 2009 alkaen.
”Nykyisellä hallituksella on loistava tilaisuus korjata vihdoin tilannetta ja nostaa perintöveron alaraja 20 000 eurosta 30 000 euroon.”
Toinen pikainen korjaus olisi perintöveron maksuajalta perittävän koron kohtuullistaminen. Hallitus toteutti hyvän muutoksen, kun se pidensi perintöveron maksuajan kymmeneen vuoteen. Viitekoron päälle tulee kuitenkin tarpeettoman ankara 3,5 prosentin marginaali.
”Kohtuullista olisi alentaa perintöveron maksuajan marginaali kahteen prosenttiin eli samaksi kuin tuloverotuksen jäännösverossa.”
Lehtisen mukaan näillä kahdella pikaisella korjauksella päästäisiin jo hyvin liikkeelle nykyisen perintöveron kohtuullistamisessa. Seuraavaksi pitäisi katsoa perintöveroasteikon prosentteja alaspäin.
Lehtinen on yllättynyt kasvutyöryhmän veroesitysten painottumisesta juuri perintö- ja lahjaveroon, vaikka työryhmä on ollut itsekin erimielinen siihen tehtävien muutosten kasvuvaikutuksista.
”Kasvuhakuisia veromuutoksia haettaessa ansiotulojen ankaran verotuksen keventämisen ja yhteisöverokannan alentamisen tulisi olla ensisijaisia”, hän linjaa.
Holdingyhtiöillä mm. Isopalkkaisten palkansaajien kuten yksityisellä puolella työskentelevien lääkäreiden, lakimiesten jne siirtäminen huomattavasti pienemmän verotuksen piiriin holdingyhtiöiden kautta pitää lopettaa. Palkka veron progressiota pitäisi alentaa, jotta isopalkkaisilla olisi kannuste tehdä kokoaikatyötä. Se kompensoisi veroalennuksen. Tosi rikkailla on monia eriarvoistavia verohuojennuksia mm perintöverojen, osinko verojen jne suhteen. Niiden muuttamisesta ei koskaan edes puhuta. Kaikki vero lisäykset otetaan aina tavallisilta keskipalkaisilta. Miksi esim Ruotsiin kirjansa muuttaneilta ei Suomi peri eläkkeistä veroa ja samoin Suomessa ansaituista satojen miljoonien omaisuuksia voi viedä verotta veroparatiiseihin. Minua ärsyttää myös marraskuun palkansaajien verokone, kun siitä puuttuu holdingyhtiöiden vuoksi suurituloisimmat.