Dark Mode Light Mode

Uutiskirjeemme on uudistunut! Tilaa sähköpostiisi

Suomen huonoin vero ei ole perintövero

Perintöverosta puhutaan jatkuvasti. Samaan aikaan varainsiirtovero jarruttaa asuntokauppaa, muuttoliikettä ja koko kansantalouden resurssien kohdentumista.
kerrostalo rakennus asuminen asuntomarkkinat kerrostalo rakennus asuminen asuntomarkkinat
Kuva: Depositphotos.
kerrostalo rakennus asuminen asuntomarkkinat
Kuva: Depositphotos.

Suomessa käydään keskustelua perintöveron kohtuuttomuudesta. Kokoomus ajaa veron poistamista kokonaan pitkän aikavälin tavoitteenaan. Ajatuspaja Toivon vuoden 2026 alussa julkaistun kyselyn mukaan enemmistö kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan ja niukka enemmistö jopa SDP:n kannattajista pitää perintö- ja lahjaveroa epäoikeudenmukaisena.

Ymmärrän kritiikin. Kukapa haluaisi maksaa veroa omaisuudesta, josta verot on jo kertaalleen maksettu. Tosin verot on maksettu muistakin veroista. Luovutusvoittoverosta on jo maksettu yhteisövero, arvonlisävero ja tulovero – ehkä muutakin.

Mutta jos pitäisi valita yksi vero poistettavaksi, se ei olisi perintövero. Se olisi varainsiirtovero.

Varainsiirtovero on yksi haitallisimmista veromuodoista, joita Suomessa peritään. Silti siitä puhutaan hämmästyttävän vähän.

Varainsiirtovero on vero, jonka ostaja maksaa valtiolle ostaessaan kiinteistön tai asunto-osakkeen. Vuoden 2024 alusta veroprosentteja laskettiin. Nykyisin kiinteistöistä maksetaan kolme prosenttia ja asunto-osakkeista 1,5 prosenttia kauppahinnasta. Vero lasketaan velattomasta hinnasta, eli myös mahdollinen yhtiölainaosuus huomioidaan.

Konkreettisesti euroina: 300 000 euron asunto-osakkeen ostaja maksaa 4 500 euroa varainsiirtoveroa.

Samalla hallitus poisti vuoden 2024 alussa ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapautuksen. Aikaisemmin 18–39-vuotiaat ensiasunnon ostajat saivat ostaa kotinsa ilman veroa.

Tämä helpotus on nyt historiaa.

Vero joka rankaisee liikkumisesta

Varainsiirtoveron perusongelma on yksinkertainen. Se on transaktiokustannus, joka kohdistuu nimenomaan siihen hetkeen, kun ihminen tekee muutosta elämässään. Ostaa ensiasunnon. Muuttaa työn perässä toiseen kaupunkiin. Vaihtaa isompaan, kun perhe kasvaa. Pienentää, kun lapset lähtevät.

Jokaisessa näistä tilanteista valtio ottaa välistä. Ja mitä kalliimpi asunto, sitä enemmän.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Helsingin kaupunginkanslian tutkimus on osoittanut, että varainsiirtovero vähentää ihmisten muuttohalukkuutta. Tämä on intuitiivisesti selvää. Kun muutosta koituu tuhansia euroja ylimääräistä veroa, muuttamatta jättäminen alkaa näyttää houkuttelevammalta, vaikka toisaalla odottaisi parempi työpaikka.

Tässä piilee veron todellinen kansantaloudellinen hinta. Suomi tarvitsee työvoimaa sinne, missä sitä tarvitaan. Se edellyttää ihmisten liikkuvuutta. Varainsiirtovero on suora este tälle liikkuvuudelle.

Resurssien allokaatio on talouskasvun perusta

Jo taloustieteen perusoppikirjoissa opetetaan, että hyvinvoiva talous edellyttää resurssien tehokasta kohdentumista. Pääoman, työvoiman ja osaamisen pitäisi virrata sinne, missä niistä on eniten hyötyä.

Varainsiirtovero toimii juuri tätä periaatetta vastaan. Se on kitka, joka hidastaa asuntomarkkinoiden toimintaa ja lukitsee ihmiset paikoilleen. Asunnot eivät vaihda omistajaa niin usein kuin pitäisi, ja seurauksena markkinoille syntyy kohtaanto-ongelmia. Oikean kokoiset asunnot eivät päädy oikean kokoisille perheille.

Ajatellaan pariskuntaa, jonka lapset ovat muuttaneet pois kotoa. He asuvat neljän huoneen omistusasunnossa Espoossa, jonka arvo on 400 000 euroa. Sopivampi kaksio löytyisi 250 000 eurolla. Pelkkä varainsiirtovero pienempään asuntoon muuttamisesta olisi 3 750 euroa. Kun siihen lisää välityspalkkion ja muut muuttokulut, kynnys pysyä paikoillaan nousee merkittäväksi.

Iso asunto jää alikäyttöön, ja pienempi asunto ei vapaudu markkinoille nuoremmalle perheelle.

Tämä on klassinen esimerkki verojärjestelmän aiheuttamasta tehottomuudesta. Taloustieteen terminologiassa kyse on hyvinvointitappiosta.

Miksi perintöveroa ennen varainsiirtoveroa?

Palataan perintöverokeskusteluun. Kokoomus on ajanut perintöveron poistamista pitkään. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2025 perintöveron kevennyksiä, joiden myötä alle 30 000 euron perinnöistä ei enää makseta veroa lainkaan.

Kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinta vaati viime helmikuussa veron poistamista kokonaan vedoten Ajatuspaja Toivon kyselyyn, jonka mukaan yli kaksi kolmesta suomalaisesta kannattaa perintöveron poistamista tai keventämistä.

Perintöverolla on omat ongelmansa. Se kohdistuu usein epälikvidiin omaisuuteen kuten mökki- ja asuinkiinteistöihin, joita perillisen on vaikea realisoida. Se vaikeuttaa perheyritysten sukupolvenvaihdoksia. Nämä ovat todellisia ongelmia.

Susanne Päivärinta
Kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinta.

Mutta perintövero tuskin hidastaa talouden aktiviteettia samalla tavalla kuin varainsiirtovero. Perintöveroa maksetaan kerran elämässä, yleensä harvemmin. Varainsiirtoveroa maksetaan joka kerta kun ihminen muuttaa. Se osuu suoraan työmarkkinoiden toimivuuteen, asuntomarkkinoiden likviditeettiin ja koko talouden joustavuuteen.

Lisäksi perintöverolla on ainakin teoreettinen rooli varallisuuserojen tasaamisessa, vaikka sen käytännön vaikutus tähän on kiistanalainen. Varainsiirtoverolla vastaavaa funktiota ei ole lainkaan. Se on puhdas transaktiokustannus, joka ei palvele mitään yhteiskunnallista tavoitetta paitsi verotulojen keräämistä.

Ratkaisu on olemassa

Varainsiirtoveron poistamista on ehdottanut muun muassa valtiovarainministeriön asettama verotyöryhmä. Korvaavaksi instrumentiksi on esitetty kiinteistöveron korotusta.

Kiinteistövero on veroteorian näkökulmasta varainsiirtoveroa huomattavasti parempi vero. Se ei rankaise liikkumisesta, vaan perustuu omistamiseen. Se on ennustettava, vaikea kiertää ja kohdistuu varallisuuteen, joka ei karkaa maasta.

Tilastokeskuksen laskelman mukaan varainsiirtoveron korvaaminen edellyttäisi kiinteistöveron korottamista noin puolella. Jos vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on 0,5, se pitäisi nostaa 0,75 prosenttiin.

Se on kuitenkin poliittisesti hankala liike. Kiinteistöveron korotus näkyy joka vuosi verolipussa, kun taas varainsiirtovero maksetaan vain kaupan yhteydessä ja unohtuu nopeasti. Poliitikot tietävät tämän.

Mikä on poliittisesti helppoa, ei ole aina sitä, mikä on taloudellisesti järkevää.

Perintöverokeskustelu saa jatkua. Se on monille tunteita herättävä aihe, ja syystäkin.

Mutta jos verojärjestelmää todella halutaan uudistaa talouskasvua ja työllisyyttä tukevaan suuntaan, varainsiirtovero on se paikka, josta kannattaa aloittaa. Se rankaisee ihmisiä siitä, että he yrittävät tehdä järkeviä päätöksiä elämässään.

Sellaista veroa ei pitäisi olla olemassa.


Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *