Kumppaniblogit

’’Onko järkee vai ei?’’ – karkaavatko kasvuyritysten valuaatiot

Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtajana iloitsen yritysten kasvusta, yrittäjien onnistumisesta sekä kasvua mahdollistavien rahoituskierrosta onnistumisesta. Samalla joudun tarkastelemaan omia näkemyksiäni yritysten arvonmuodostumisesta.

Ovatko perusteet muuttuneet?

Olen maaliskuun aikana lukenut kahdesta listaamattomasta kasvuyrityksestä, johon minulla olisi ollut jokin aika sitten mahdollisuus mennä osakkaaksi. Pidin kummankin kohdalla pyydettyä valuaatiota liian suurena  – ja erehdyin raskaasti.

Nyt huomaan, että ne ovat vaihtaneet omistajaa tai toteuttaneet rahoituskierroksen 10-20 kertaa korkeammilla valuaatioilla kuin itse kieltäytyessäni olisi ollut. Toinen oli joukkorahoituskierros ja toinen yrityskauppa. Toki yritykset olivat tällä välin edistyneet liiketoiminnassaan.

Perinteisen liiketoiminnan vakiintuneita listaamattomia pk-yrityksiä arvostetaan usein käyttökatekertoimilla 3-5. Pörssi arvottaa pidemmälle edistyneiden yritysten liiketoimintaa  toimialasta ja tilanteesta riippuen useinkin kertoimilla 10-20. Tämä kääntäen tarkoittaa, että liiketoiminnan arvo vastaa 3-5 vuoden (tai 10-20) käyttökatetta. Pörssiosakkeet toki ovat likvidejä ja yritykset usein vakiintuneita toimijoita.

Nyt vaikuttaisi, että erityisesti digi-/alustatalouden kasvuyritysten arvostukset muodostuvat pikemminkin myynti- kuin käyttökatekertoimien kautta. Käyttökatekertoimien kautta katsottuna valuaatiot saattavat asettua omille luvuilleen – moninkertaisiksi suhteessa pörssiyritysten 10-20 tason. Käyttökatteet itse asiassa saattavat olla nopean kasvun satsausten myötä negatiiviset.

Osa erittäinkin korkeilla valuaatiokertoimella tehdyistä sijoituksista osoittautuu sijoittajille onnistuneiksi. Tällöin yritysten kasvu on ns skaalautuvaa, mikä johtaa jatkuessaan euromäärisen kannattavuuden nopeaan kasvuun ja sen myötä yrityksen arvon nopeaan nousuun.

Kaikki eivät voi voittaa – hinnoitellaanko kaikki voittajina?

Suurin osa yrityksistä ei kehity unelmien tai edes suunnitelmien tavoin. Pörssiyrityksiksi näyttäisi kasvavan vain 0,04 % Suomen 280.000 yrityksestä. Kaikki eivät tosin tähän pyrikään.

Onko start up- ja kasvuyritysten valuaatioissa järkeä vai ei? Karkaavatko arvostukset tasoille, joilla tulee pettymyksiä? Hinnoitellaanko jokainen voittajana mikä on vastoin todennäköisyyden lakeja?

Hyvällä tahdollakaan ei voi väistää joissain arvostuksissa tiettyä samankaltaisuutta 1990-luvun lopun IT-huuman kanssa. Silloin alkavienkin IT-talojen arvostukset vaikuttivat irtautuvan perinteisistä fundamenteistä. Nyt nolla-korkojen ympäristö ja valtava pääomaelvytys saattaisivat kiihdyttää samankaltaista irtautumisilmiötä. IT-huumassa 20 vuotta sitten koettiin onnistumisia mutta myös pettymyksiä.

Osalle yrityksistä ei löydy lainkaan arvoa tai jatkajaa

Samalla kun tiettyjen alojen kasvuyritysten arvostukset hipovat ennätystasoja, osa yrittäjistä elää aivan toisenlaisen pulman kanssa. Toisinaan pienille yksinyrittäjien omistamille  yrityksille ei tahdo  löytyä jatkajaa tai arvoa lainkaan. Ei siis löydy mitään sellaista hintaa jonka jatkaja haluaisi maksaa saati minkä myyjä olisi halukas hyväksymään. Hän perustaa mieluummin oman uuden kuin jatkaa olemassa olevaa.

Jatkajan löytyminen voi olla haastavaa siitä huolimatta, että tuotto-/riskimielessä vanhan yrityksen ostaminen ja jatkaminen voisi olla perusteltua. Suuren määrän yrittäjiä lähestyessä eläkeikää, on jatkaja-kysymyksellä merkitystä myös kansantaloudellisena ilmiönä.

Aika laajentaa käsitystä yritysten arvosta?

Valuaatioiden ristiaallokossa olen pohtinut tulisiko minun laajentaa omaa ajatteluani yritysten arvostuksesta. Winner takes it all -ajattelun yleistyessä värien kirjo kasvaa. Arvostusten äärilaidat erkaantuvat toisistaan nopeasti. Hieman karrikoiden – tulisiko siis heittäytyä mukaan vai yrittää pitää ns pää kylmänä?

Kaikissa oloissa pitäisi nähdä, että lopulta yrityksen valuaatiossa on aina kyse tulevien kassavirtojen nykyarvosta. Mitä paremmin kannattava yritys on – nyt, huomenna, ylihuomenna – sen arvokkaammat kassavirrat ovat tänään. Ja päinvastoin. Kyse on kasvun ja sen kannattavuuden uskottavuudesta ja todennäköisyydestä. Tämän arviointi on erittäin haastavaa ja toteutus taitolaji.

Virheistä oppii – vai oppiiko?

On täysin totta, että alustatalouden ja etätyön maailmassa liikeideat voivat skaalautua erittäin nopeasti. Ja on totta, että rajutkin valuaatiokertoimet voivat olla kohdallaan. On myös niin, että yhteiskunnan panostukset ympäristön, kiertotalouden ja digitalisaation edistämiseen – myös perinteisillä aloilla – voivat kiihdyttää onnistumisia.

Hienoja yrityksiä ja hienoja mahdollisuuksia ei pidä hukata vaan osata tarttua niihin ja omalla panoksella auttaa yrittäjiä kasvuun.

Kannattavan kasvun opinkappaletta en halua kuitenkaan hukata. Kasvu ei ole itseisarvo. Kannattava kasvu voi olla. Ja varmaa on, että pitkässä juoksussa vain kannattava liiketoiminta voi olla kestävää. Mutta virheistä oppineena ensi kerralla en torju vaan yritän ajatella tarkemmin.

Helsinki 13.3.2021
Petri Roininen
Toimitusjohtaja, Investors House Oyj
Puheenjohtaja, Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkosto

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös