Makrotalous

Ekonomisti: Elvytyksen aika on ohi – tietää kovia aikoja eripuraiselle hallitukselle

Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomistin mukaan talouden elvytyksessä pitäisi painaa nyt jarrua. Vähintäänkin hallituksen pitäisi pysyä menokehyksessä.

Hallituksen kehysriihineuvottelut jatkuvat edelleen vaikeassa tilanteessa. SDP ja Keskusta eivät ole löytäneet yhteistä säveltä, ja seurauksena saattaa olla hallituksen kaatuminen ja jopa uudet eduskuntavaalit.

Yksi keskeinen riidanaihe on valtiontalouden menokehys.

Kyse on siitä, että hallitus päättää vaalikauden alussa vaalikauden kehyksestä eli valtion budjetin menojen katosta, sekä kehysmenettelyn säännöistä koko nelivuotiselle vaalikaudelle. Kehyksen hallinnonaloittainen jako tarkistetaan vaalikauden kehyksen sisällä vuosittain maalis-huhtikuussa osana julkisen talouden suunnitelmaa.

Noin 4/5-osa valtion budjetin määrärahoista mitoitetaan koko vaalikautta sitovan kehyksen mukaisesti.

Menokehys ei ole mikään lailla sitova sopimus, vaan sitä voidaan tarvittaessa muuttaa. Menokehyksen tarkoitus on luoda luottamusta siihen, että hallitus sitoutuu yhteisesti sovittuun menokuriin.

Hallitus totesi maaliskuussa 2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Koronakriisin tuomassa poikkeustilanteessa valtiontalouden menokehys ei ole rajoittanut vuotta 2020, jolle on kohdentunut määräaikaisia ja kohdennettuja toimenpiteitä muun muassa koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan.

Nyt kuitenkin hallituspuolueista Keskusta ja RKP vaativat paluuta menokehykseen vuonna 2023. Pääministeri Sanna Marinin SDP ja muut hallituspuolueet sen sijaan haluavat jatkaa kehyksen ylitystä pidempään.

Pääministeri teki keskiviikkona esityksen, jossa kehystaso olisi ylittynyt lähes miljardilla eurolla vuonna 2023. Se ei keskustalle käynyt. Iltalehden saamien tietojen mukaan myöhemmin sunnuntaina Marinilta tuli uusi ehdotus, jossa kehysmenojen ylitys olisi ollut 500 miljoonaa euroa.

Keskusta on esittänyt, että vuonna 2023 kehysmenot saisivat ylittyä korkeintaan 200 miljoonalla eurolla.

Puolueiden kiistassa ei siis ainakaan menokehyksen osalta ole kyse enää ylitsepääsemättömästä ristiriidasta.

Oleellista on kuitenkin ymmärtää, ettei menokehys pysäytä valtion velkaantumista. Valtiovarainministeriön tuoreimman ennusteen mukaan vuonna 2023 valtio velkaantuu 6,2 miljardia euroa, siitäkin huolimatta, että hallitus pysyisi sovitussa menokehyksessä.

Maailmantalous on pääsemässä koronakriisin vähittäisen helpottamisen vuoksi reippaaseen kasvuun. Myös Suomi saa maailmantalouden kasvusta pienenä vientivetoisena taloutena osansa.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Suomelle 2,3 prosentin kasvusta tänä vuonna. Kasvu voi kuitenkin olla lähivuosina ennusteita nopeampaa, jos Suomen vienti pääsee ennakoitua paremmin mukaan maailmantalouden vetoon, arvioi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ekonomisti Sanna Kurronen.

”Eripuraiselle vasemmistovetoiselle hallitukselle tämä tietää kovia aikoja”, Kurronen ennustaa blogissaan.

Kurrosen mukaan hallituksen pitäisi päästä sopuun menoista siten, että jaettavaa pottia kasvateta yli normaalin menokehyksen.

Eikä menokehyksessä pysyminen edes riitä. Kurrosen mukaan talouskasvun voimistuessa pitäisi julkisen sektorin velkaantumista hillitä enemmän, kuin mitä nyt suunnitellaan.

”Itse asiassa menoja pitää supistaa, jotta päästään takaisin sovittuun menokehykseen. Kyse ei ole sopeutuksesta, vaan elvytyksen alasajosta. Julkisen sektorin ei kannata syytää velkarahaa talouteen silloin, kun talous kasvaa myös omillaan”, Kurronen toteaa.

Lisäksi tarvitaan rakenneuudistuksia, ekonomisti esittää.

”Jotta talouden rakenteet olisivat kasvua varten kunnossa, järkevintä olisi nyt päättää ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennyksistä. Eläkeoikeuden poisto ja työttömyysturvan keston porrastaminen sekä työhistorian pituuden että työttömyyden keston mukaan lisäisivät työllisten määrää, kun nousukausi pääsee vauhtiin.”

Nyt päätettävien uudistusten toimeenpano venyy Kurrosen mukaan joka tapauksessa ensi vuoteen ja käytännössä kiristykset vaikuttavat vasta 2023.

”Silloin työllisyystilanne on jo kohentunut selvästi. On todennäköistä, että Suomessa palataan pian koronakriisiä edeltäneeseen tilanteeseen, jossa työvoimapula oli merkittävä kasvun este. Jo nyt osaavan työvoiman saatavuusongelmat vaivaavat viidennestä yrityksistä”, Kurronen toteaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös