Tytti Yli-Viikarin johdolla vuonna 2018 uudistettu strategia etäännytti VTV:n sen perustuslaissa määrätystä tehtävästä, joka koskee valtion taloudenhoidon laillisuuden ja tuloksellisuuden sekä talousarvion noudattamisen tarkastamista. Lisäksi VTV valvoo puolue- ja vaalirahoitusta.
Tarkastusviraston uudistumisen tavoitteeksi asetettiin yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakaslähtöisyys, jossa korostuvat sidosryhmätyö, viestintä, palveluajattelu ja asiakkaan ymmärtäminen. VTV toimi kuin mikä tahansa myynti- ja markkinointistrategiaansa uudistava yhteisö, mutta VTV ei ole mikä tahansa yritys tai organisaatio.
VTV:n olisi hymykampanjan sijasta pitänyt panostaa pelottavuuteen, ei asiakkaiden miellyttämiseen. Valvonta on tehokkainta, kun se iskee ammattimaisen salakavalasti ja odottamatta. Tarkastusviraston tarkastajat ja pääjohtaja eivät tarvitse kauneudenhoitokursseja. Tulosten kannalta olisi parempi, kun kukaan ei tuntisi heitä ulkonäöltä.
VTV:n tilinpäätöksestä voi lukea ydintoiminnan alasajosta, vaikka rahasta ole pulaa. Edellisiltä vuosilta määrärahoja siirtyi vuodelle 2020 yli 2,5 miljoonaa euroa, jolloin käytettävissä olevat määrärahat olivat yhteensä runsaat 18 miljoonaa euroa. Vaikka VTV ei ole saanut rahoja käytettyä, se on saanut eduskunnalta joka vuosi lisää.
Lisää rahaa, vähemmän työtä
Tarkastus- ja valvontatoimintaan käytetyt työtunnit ovat laskeneet VTV:n uuden strategian jälkeen 15,7 prosenttia. Tilintarkastukset ovat vähentyneet 25,8 prosenttia ja tuloksellisuustarkastus melkein kolmanneksella 31,5 prosenttia. Vastaavasti ydintoiminnan suunnitteluun käytetty aika on viisinkertaistunut. Yleishallintoon ja johtamiseen kulutettiin 46,7 prosenttia enemmän aikaa vuonna 2020 kuin 2018.
VTV:n oman toiminnan tarkastaja voisi hyvin todeta, että suhteessa perustuslaissa määriteltyyn tehtävään viraston resursseja on kohdennettu väärin. VTV:n toimintaa valvovat poliitikot heräsivät asiaan vasta, kun se tuli median kautta julkisuuteen, miksi?
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto on esittänyt hämmästynyttä, vaikka juuri hänen olisi pitänyt olla ensimmäisenä asioista parhaiten perillä. Ei ihme, että sosiaalinen media pursuaa juttuja rakenteellisesta korruptiosta, veronmaksajien varojen väärinkäytöstä ja poliittisen moraalin rappiosta.
Artikkeli on julkaistu alun perin Talouden tulkki -sivustolla 5.4.2021.
