Asunnot ja kiinteistöt

Vuokranantajat: Huolimaton asunnon tarkastus voi johtaa jopa tuhansien eurojen laskuun

Vuokrakodin alku- ja lopputarkastuksen laiminlyönti voi tulla kalliiksi.

Puutteellinen asunnon tarkastus voi tuoda vuokranantalle monenmoista riesaa. Tyypillinen vuokrasuhderiita koskee huoneistolle aiheutuneiden vahinkojen korvaamista, kertoo Suomen Vuokranantajat tiedotteessaan.

Huoneistovahinkoasioissa voidaan riidellä käytännössä kahdesta eri seikasta.

Ensinnäkin erimielisyyttä voi aiheuttaa se, onko jotain vauriota pidettävä asumisen aiheuttamana tavanomaisena kulumisena vai onko kyseessä huolimattomuudella, laiminlyönnillä tai jopa tahallisuudella aiheutettu korvattava vahinko. Toisekseen riita voi kohdistua siihen, onko vaurio syntynyt kyseisen vuokrasuhteen aikana. Molemmissa riidan aiheissa olennaista on selvittää, millaisessa kunnossa asunto oli vuokrasuhteen alkaessa ja päättyessä.

Kirjallinen dokumentaatio on luotettavinta näyttöaineistoa, jolla riidat voidaan välttää.

”Uskottavinta todistusaineistoa riitatilannetta varten ovat huoneistosta otetut kattavat valokuvat sekä mahdolliset tarkastusraportit. Myös henkilötodistelua huoneiston kunnosta voidaan hyödyntää, joskin todistajien suullisia lausuntoja ei käytännössä oikeudessa katsota luotettaviksi valokuvien ja muun kirjallisen aineiston tasolle. Tässä kohtaa päteekin klisee siitä, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”, kertoo Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies Juho Tolppa.

Vuokranantajalla on myös oikeus päästä vuokra-asuntoon asunnon kunnon valvomiseksi ja tarkistamiseksi sekä asunnon esittelemiseksi uusille vuokralais- tai ostajakandidaateille. Käynnistä tulee kuitenkin aina sopia vuokralaisen kanssa. Vuokra-asunto toimii vuokrasuhteen aikana vuokralaisen kotina, eikä vuokranantajalla ole lupaa käydä asunnossa sopimatta siitä vuokralaisen kanssa.

Vuokralaisen tulee päästää vuokranantaja huoneistoon, jos vuokranantaja on aikeissa myydä sen tai vuokraamassa sitä uudelleen. Samoin, jos vuokranantajan on tarpeen tarkistaa asunnon kunto, on vuokralaisen päästettävä hänet suorittamaan asunnon tarkastus.

Vuokranantajan on pystyttävä näyttämään vuokralaisen aiheuttama vahinko toteen

Vuokrahuoneistolle aiheutuneista vahingoista riidellään toisinaan jopa hovioikeustasolla asti, vuokranantajat kertoo.

Helsingin hovioikeus antoi aiemmin tänä vuonna tuomion vuokrahuoneiston vaurioita koskeneessa asiassa, jossa riitaisuus kohdistui siihen, olivatko vauriot syntyneet kyseisen vuokrasuhteen aikana. Koska huoneistossa ei oltu tehty alkutarkastusta ja lopputarkastuskin vajavaisesti, jäi vaurioiden syntymisen ajankohta epäselväksi ja näyttöaineiston puute kääntyi vuokranantajan tappioksi. Vuokranantajan noin 1600 euron vahingonkorvausvaatimus hylättiin, ja hänen maksettavakseen tuomittiin vuokralaisen runsaan 6000 euron oikeudenkäyntikulut.

Hovioikeuden ratkaisun taustalla on sopimussuhteissa yleisesti noudatettava näyttötaakkajako.

Vahingonkorvausta vaativan osapuolen, eli tässä tapauksessa vuokranantajan, on kyettävä riittävän uskottavasti näyttämään, että toinen sopimusosapuoli on aiheuttanut vahinkoa. Jos vuokranantaja kykenee uskottavasti osoittamaan vaurion syntyneen kyseisen vuokrasuhteen aikana, on tällöin vuokralaisen taakkana osoittaa, ettei hän ole menetellyt huolimattomasti.

”Vuokralaisen vastuulla toisin sanoen olisi osoittaa, että hän on menetellyt asianmukaisesti, ja ettei hän ole huolellisuuttakaan noudattaen voinut välttää kyseistä vahinkoa. Jos ensituntumalta huolimattomalta vaikuttava toiminta onkin johtunut esimerkiksi vuokralaisen sairauskohtauksesta, voi hän välttyä vahingonkorvausvastuulta. Todistusaineistoa asiassa voisi olla esimerkiksi lääkärinlausunto”, Tolppa kuvailee.

Vuokranantaja saattaa joutua pahimmassa tapauksessa jopa korvausvastuuseen taloyhtiölle, mikäli vuokranantaja jättää huoneiston tarkastuksen tekemättä vuokralaisen vaihtuessa.

Jyväskylässä taloyhtiön osakas vuokrasi huoneistonsa määräaikaisella sopimuksella vuodeksi. Kesken kauden vuokralainen vaihtui, eikä vuokranantaja tarkastanut asuntoa tässä vaiheessa. Kesäkuussa 2017 kahdessa vuokra-asunnon alapuolisessa huoneistossa havaittiin kosteutta ja syyksi paljastui vuokra-asunnon tulppaamaton pesukoneliitäntä.

Hovioikeuden mukaan vuokranantaja näin ollen laiminlöi hänelle osakkeenomistajana kuuluvan velvollisuuden seurata vuokralle antamansa tilan kuntoa.

Vuokranantaja velvoitettiin suorittamaan taloyhtiölle vahingonkorvauksia sekä käräjäoikeuden ja hovioikeuden kuluja yhteensä yli 21 000 euroa.

Huolellinen asunnon tarkastus on molempien sopimusosapuolten etu

Vaikka on ensisijaisesti vuokranantajan vastuulla kyetä osoittamaan, että vaurio on syntynyt kyseisen vuokralaisen asuessa asunnossa, on myös vuokralaisen kannalta tärkeää dokumentoida huoneiston kunto tarkasti vuokrasuhteen alkaessa.

”Jos valokuvaus ja muu kirjallinen raportointi vuokrasuhteen alussa on laiminlyöty ja vuokrasuhteen päättyessä huoneistossa havaitaan merkittävä vaurio, ei vuokralainen säästy kustannuksilta pelkästään väittämällä vian olleen asunnossa jo ennen hänen muuttoaan. Vuokralaisen täytyy pystyä todistamaan tämä väite”, Tolppa kertoo.

Tolpan mukaan on siis sekä vuokranantajan että vuokralaisen etu, että asunnon kunto dokumentoidaan huolellisesti muuton yhteydessä.

”Suositeltavin tapa olisikin, että vuokranantaja ja vuokralainen tarkastaisivat huoneiston kunnon yhdessä vuokrasuhteen alkaessa ja päättyessä.”

Huoneiston huolellinen tarkastus ja kunnon dokumentointi vuokralaisten vaihtuessa on siinäkin mielessä tärkeää, että tällä tavoin taloyhtiön osakkaana oleva vuokranantaja voi osoittaa noudattavansa asunto-osakeyhtiölain mukaista huolellisuusvelvoitettaan huoneiston kunnon tarkkailun suhteen.

”Näin vuokranantaja toimii vastuullisesti ja ehkäisee vahinkoja parhaan kykynsä mukaan”, Tolppa sanoo.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös