Suomen yrityssektorista kuuluu nyt viestejä siitä, että komponenttipula on rasittamassa erityisesti teollisuusyritysten kasvua.
Suomen teollisuus elpyy nyt koronakuopasta vauhdilla. Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat huhtikuussa 44,3 prosenttia vuodentakaisesta, kertoo Tilastokeskus. Teollisuustuotanto kasvaa Suomessa Ruotsia ja Saksaa nopeammin.
Accountorin reaaliaikaisen taloustiedon perusteella myös pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten taloudessa keväällä tapahtunut positiivinen käänne on pysynyt yllä toukokuussa.
Toukokuussa pk-yritysten liikevaihto kasvoi samaa 15 prosentin vahvaa tahtia kuin huhtikuussa. Kokonaisliikevaihto kasvoi 810 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 toukokuussa. Myös kesäkuun alku on ollut selvää kasvun aikaa.
Kesäkuun alku kuitenkin ennustaa rakentamiselle ja teollisuudelle vaikeuksia ja se vaikuttaa myös kuljetus- ja varastointialaan. Rakennusalalla kasvu hidastui selvästi kesäkuun alkupuolella ja teollisuudessa liikevaihdon muutos oli miinusmerkkinen.
Markkinoilta on kuulunut heikkoja signaaleja komponenttipulasta, joka sattaa vaikuttaa teollisuuden lisäksi yllätyksellisesti myös rakentamiseen.
Pk-sektorin elpymisessä näkyy selviä toimialakohtaisia eroja edelleen.
Kriisialat, kuten majoitus- ja ravitsemustoiminta, taide- ja viihdeala sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta ovat jäljessä vuodesta 2019. Sen sijaan kiinteistöala, informaatio- ja viestintäala sekä tervyes- ja sosiaalipalvelut ovat selvästi vuotta 2019 edellä.
Pk-sektorin käänne alkoi lievempänä maaliskuussa ja sai kunnolla tuulta alleen huhtikuussa.
Yritysten välinen kappalemääräinen laskutusvolyymi on huhtikuusta alkaen ollut edellisiä vuosia korkeampaa. Se kertoo yritysten välisen kaupan aktivoitumisesta ja säästötoimien loppumisesta kaikilla seuratuilla toimialoilla. Säästötoimissa on toki edelleen yrityskohtaisia eroja.
Maksamattomien ostovelkojen määrä on normalisoitunut ja on tällä hetkellä muilla paitsi kriisialoilla jopa alhaisemmalla tasolla kuin ennen kriisiä. Kriisin aikana yritykset tehostivat saatavien hallintaa. Tällä hetkellä muilla paitsi kriisialoilla maksamattomien ostovelkojen määrä suhteessa liikevaihtoon on jopa kriisiä edeltävää aikaa pienemmällä tasolla.
Komponenttipulasta on kotimaisista yhtiöistä kertonut esimerkiksi Yleiselektroniikkaa, joka on osa Helsingin pörssissä noteerattua Boreo-konsernia.
Yleiselektroniikan mukaan autotehtaat joutuvat sulkemaan oviaan ja pelikoneita joutuu odottamaan kuukausia. Komponenttipula koskee kaikkea sähkömekaniikkaa.
Suurin pula on puolijohteista eli siruista. Suurimmat puolijohteiden käyttäjia ovat suuruusjärjestyksessä älypuhelimet, tietokoneet, datakeskukset, teollisuuselektroniikka, autoteollisuus, kulutuselektroniikka ja langaton tiedonsiirto.
Yleiselektroniikan mukaan neljä viidesosaa puolijohteiden raaka-aineen, piin valmistuksesta on keskittynyt neljään yritykseen. Piin niin sanottuja valimoita seisoo muun muassa Texasin talvimyrskyn ja Taiwanin vesipulan vuoksi.
Elektroniikan valmistusketju piin valimoista elektroniikan komponenteiksi ja laitteiksi on pitkä. Uusien tuotantolinjojen investoinnit eivät ole pysyneet kysynnän perässä, joten nopeasti pula ei pääse purkautumaan.
”Nyt puhutaan jo suoranaisesta komponenttipulasta, joka saattaa kestää vielä vuoden 2022 kesään saakka”, varoittaa puheenjohtaja Kari Pekkala elektroniikan komponenttien maahantuojia edustavasta ELKOMIT ry:stä.
Elektroniikkajätti Samsung on joutunut keskeyttämään tulevan Galaxy S21 FE -älypuhelimensa tuotannon, kertoo korealainen ETNews.
Komponenttipula ei kuitenkaan ainakaan vielä näy suomalaisten teollisuusyritysten näkymissä.
”Teollisuudessa nousu jatkui edellisten kuukausien tapaan. Maailmaa vaivaava komponenttipula ei ole ainakaan vielä tuonut takapakkia teollisuuden luottamukseen. Rakentamisessa sen sijaan tultiin toukokuussa alaspäin. Asuntokauppa käy hyvää tahtia, mikä heijastuu asuntojen uudisrakentamiseen, mutta muilla rakentamisen sektoreilla tahti on selvästi vaisumpaa”, arvioi Elinkeinoelämän Keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen.
