EU-komissio julkisti perjantaina uuden metsästrategian, joka on herättänyt Suomessa laajasti huomioita.
Metsästrategiasta on vuotanut tietoja jo etukäteen ja se on saanut paljon huomiota Suomessa sekä puolesta että vastaan.
Suomessa on pelätty, että uusi strategia tulisi puuttumaan liikaa Suomen omaan toimivaltaan metsänhoidossa ja puutalouteen liittyvissä asioissa.
Aiemmin julkisuuteen vuotaneessa luonnosversiossa oli monia Suomessa kovaakin kritiikkiä herättäneitä kohtia, esimerkiksi puuttuminen Suomen omaan kansalliseen metsäpolitiikkaan ja avohakkuisiin. EU:n ympäristöasioista vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius kertoi kuitenkin strategian julkaisutilaisuudessa, että EU on kuunnellut Suomen ja muiden metsäisten maiden huolia. Hänen mukaansa kukin jäsenmaa vastaa edelleenkin metsäpolitiikastaan itsenäisesti.
Metsät ja metsäsektori ovat yhä Suomelle erittäin tärkeitä. Suomi on EU:n metsäisin maa. Metsiä on 73 prosenttia pinta-alasta ja yksityisiä metsänomistajia yli 660 000, metsäteollisuuden tuotteiden osuus vientituloista on 20 prosenttia ja metsien hiilinielut kattavat 30–50 prosenttia muiden sektoreiden päästöistä.
Uusi metsästrategia ulottuu vuoteen 2030, ja se perustuu EU:n biodiversiteettistrategiaan. Strategian tavoitteena on auttaa EU:ta täyttämään eurooppalaisen ilmastolain mukainen sitoumuksensa poistaa hiiltä ilmakehästä luonnollisten hiilinielujen avulla. Strategian tavoitteena on yhteensä 310 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöjen vähentäminen EU:ssa vuoteen 2030 mennessä.
Strategiassa korostetaan ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita. Strategia on muuttunut komission käsittelyssä aiempia versioita parempaan suuntaan, mutta jatkotyöhön jää paljon kehitettävää, kertoo Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) tiedotteessaan.
MMM:n mukaan strategiaan sisältyvät yksityiskohtaiset linjaukset ylittävät komission toimivallan metsäasioissa ja metsien taloudellinen ja sosiaalinen merkitys jäävät muita tavoitteita pienempään rooliin.
Ministeriön mukaan EU:n metsästrategiassa metsien mahdollisuuksia taloudellisen hyvinvoinnin luojana ei tunnisteta riittävän vahvasti. Myös metsien merkitys osana vihreää siirtymää ja bio- ja kiertotaloutta jää suhteellisen vähälle huomiolle.
Strategia sisältää myös useita esityksiä, jotka Suomen kannalta kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan, ministeriö toteaa.
”EU:n uusi metsästrategia on muuttunut komission käsittelyssä ennakkotietoja parempaan suuntaan. Valitettavasti jäsenmaiden toimivaltaa metsäasioihin ei ole edelleenkään kunnioitettu täysimääräisesti”, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Lepän mukaan komission esitys menee liian pitkälle metsänhoitoon ja puumarkkinoihin liittyvissä kysymyksissä.
”On kuitenkin hyvä, että nyt strategiassa ymmärretään tärkeiden ympäristö- ja ilmastokysymysten lisäksi myös metsien taloudellista merkitystä. Jatkokäsittelyssä on pidettävä tiukasti kiinni jäsenmaiden toimivallasta ja pyrittävä vielä vahvemmin kohti kokonaiskestävyyttä.”
Ministeriön mukaan hyvää strategiassa on pitkäkestoisten puutuotteiden ja puurakentamisen roolin korostaminen osana ilmastoratkaisua. Yritykset ja kuluttajat eri puolilla maailmaa tarvitsevat kuitenkin myös lyhytkestoisia ja kierrätettäviä puutuotteita, ja bioenergia kattaa merkittävän osuuden Suomen ja Euroopan uusiutuvan energian tuotannosta.
Strategian valmisteluversiossa esitettiin lyhytikäisten puutuotteiden ja bioenergian minimoimista. Lopullisessa strategiassa näiden merkitys tunnistetaan paremmin, mutta edelleen vajavaisesti. Esimerkiksi bioenergian käytölle esitetään myös useita rajoitteita.
”On hyvä, että komissiolta löytyi lopulta myös ymmärrystä metsänhoidon sekä teollisuudensivuvirtojen kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle. Tässäkin jää silti parannettavaa. Puupohjaisia tuotteita ja puun energiakäyttöä tarvitaan arjen tarpeisiin sekä korvaamaan fossiilisista raaka-aineista tuotettuja tuotteita ja energiaa. Jos niitä ei tuoteta EU:ssa, niitä tuotetaan sen ulkopuolella”, ministeri Leppä toteaa.
EU:n uudessa metsästrategiassa korostetaan läheisyysperiaatteen noudattamista ja jäsenmaiden toimivallan kunnioittamista, mutta monelta osin strategia astuu jäsenmaiden toimivallan yli.
”Uuden metsästrategian valmistelussa jäsenmaat sekä neuvoston ja parlamentin kannat sivuutettiin. Nyt julkaistu strategia lupaa kunnioittaa läheisyysperiaatetta ja jäsenmaiden toimivaltaa. Tulemme seuraamaan, että näin myös todella tapahtuu. Olemme ilman muuta valmiita jatkamaan hyvää yhteistyötä metsäasioissa, mutta reunaehto on, että metsäpolitiikka säilyy jäsenmailla. Monet strategian yksityiskohtaiset kirjaukset viittaavat siihen, että tämä ei ole itsestäänselvyys”, Leppä sanoo.
Suoraa avohakkuukieltoa ei uudessa strategiassa ole eikä EU:lla ole toimivaltaa sellaista asettaa, ministeri Leppä muistuttaa.
”Strategia tunnistaa Euroopan metsäministerien yhdessä hyväksymän kestävän metsänhoidon määritelmän. Työn sen kehittämiseksi on jatkossakin tapahduttava tässä yhteistyössä. Suhtaudun suurella varauksella esityksiin uusista määritelmistä ja metsätiedon keruuta koskevasta lainsäädännöstä.”
