Lähi-, perus- ja sairaanhoitajista on pula. Koronakriisi ja väestön ikääntyminen lisää hoitoammattilaisten kysyntää.
Työnhakupalvelu Duunitori kertoo, että tähän mennessä vuonna 2021 sen palvelussa on julkaistu yli 21 800 työpaikkailmoitusta, joissa haetaan erilaisia hoitajia.
Hoitajien paikkoja on ollut runsaasti tarjolla aiempinakin vuosina, mutta ilmoitusten määrä näyttäisi olevan kasvussa. Vuonna 2020 tammi–elokuussa hoitajia etsiviä ilmoituksia julkaistiin noin 19 700.
Duunitorin mukaan työpaikkoja on huomattavasti enemmän kuin sivustolla on ilmoituksia, sillä moni työnantaja hakee yksittäisellä ilmoituksella kymmeniä tai jopa satoja työntekijöitä. Varsinkin hoitoalalla on yleistä, että ilmoituksella etsitään suurta joukkoa hoitajia.
Hoitajapula ei ole uusi ilmiö. Pula terveysalan ammattilaisista on vaivannut Suomea jo kauan ennen koronakriisiä.
Pandemia on kuitenkin pahentanut tilannetta entisestään, kun terveydenhuollon henkilöstöä tarvitaan esimerkiksi koronarokotuksiin ja koronapotilaiden hoitoon. Lisäksi yllättävä kriisi on vaatinut hoitajilta poikkeuksellista venymistä, mikä voi saada osan henkilöstöstä harkitsemaan alanvaihtoa.
Hoitohenkilöstön kysyntä kasvaa
Nyt alan tilanne on noussut taas puheenaiheeksi. Syy on yksinkertaisesti se, että osaavan henkilöstön kysyntä ylittää tarjonnan selkeästi. Hoitohenkilökunta on yksi Suomen suurimpia ammattiryhmiä, joten hoitajien saatavuuteen vaikuttaa moni asia.
”Kysyntää selittää osaltaan väestörakenne. Vanheneva ja pidempään elävä Suomi tarvitsee enemmän hoitajia kuin aiemmin. Myös poliittisilla päätöksillä, kuten hoitajamitoituksella, on kasvatettu työvoiman kysyntää”, kertoo Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto.
Hallitus arvioi viime vuonna, että Suomi tarvitsee noin 30 000 hoitajaa lisää vuoteen 2030 mennessä.
Se on paljon.
”Hoitajapulassa on huomionarvoista se, että se liittyy väestön ikääntymisen megatrendiin. Kyseessä ei ole ohimenevä ilmiö, vaan asia, joka saattaa vielä pahentua, ellei siihen puututa”, Vaisto sanoo.
Mikä auttaisi hoitajapulaan?
Rekrytoinnin kehittäminen ei yksinään ratkaise hoitajapulaa, mutta se on yksi työväline muiden joukossa, Vaisto toteaa.
”Kaikessa rekrytoinnissa, ja varsinkin vaikeasti saatavien ammattiryhmien rekrytoinnissa, on tärkeää ymmärtää kohderyhmää ja sen toimintaa. Omaa yleisöä on osattava puhutella heidän kielellään, heitä kiinnostavilla aiheilla ja heidän käyttämissään viestintäkanavissa.”
Kun työnantajat kilpailevat osaajista, on Vaiston mukaan välttämätöntä löytää aidosti erottuvia tapoja viestiä kohderyhmän kanssa. Pelkkä tyhjä vastuullisuuspuhe ei riitä.
”Hoitajapula on ymmärrettävä joukkona erilaisia ongelmia, jotka vaativat erilaisia ratkaisuja. Yksittäiset työnantajat voivat kilpailla työmarkkinoilla olevista hoitajista viestimällä erottumistekijöillä, kuten hyvällä johtamisella, työilmapiirillä sekä tietysti palkalla ja muilla eduilla. Näiden asioiden täytyy toki olla oikeasti kunnossa”, Lauri Vaisto sanoo.
Vaiston mielestä työnantajien keskinäinen kilpailu ei kuitenkaan ratko ylätason ongelmaa – eli sitä, ettei hoitajia ole riittävästi saatavilla.
”Hoitohenkilöstön tarjontaa pitäisi kasvattaa sopivilla tavoilla, joista usein mainitaan koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton lisääminen”, Lauri Vaisto sanoo.
Hänen mukaansa koulutuksen lisääminen edellyttää toimenpiteitä koko alan työnantajakuvan kohentamiseksi ja se vaatii yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin työnantajien kesken, työntekijäpuolta unohtamatta.
Työperäisen maahanmuuton fokuksessa olisi puolestaan viestiminen Suomesta ja suomalaisista työpaikoista houkuttelevana paikkana tehdä töitä. Kaiston mukaan se ei ole mahdotonta, sillä suomalaisiakin on takavuosina lähtenyt paikkaamaan hoitajapulaa muissa maissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa.
Kaiston mukaan sirkustempuilla hoitajapula ei ratkea, vaan pitkäaikaisella ja määrätietoisella ponnistelulla.
”Kumpikaan vaihtoehto ei hoidu yhdellä tienvarsikampanjalla. Houkuttelevan työnantajakuvan rakentaminen kestää vuosia, haluaa sitten lisää opiskelijoita alalle tai ulkomaisia osaajia kiinnostumaan Suomesta.”
Ammattiliitto vaatii korjausta palkkatasoon
Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy on hieman toisella linjalla hoitajapulan ratkaisukeinoissa.
Tehyn työelämäasiantuntija Heli Kannisto muistuttaa avainasioista, joilla hoitoalan työvoimapulaa voidaan ratkaista.
”Palkat, työolot ja johtaminen on saatava kuntoon. Nykyisellään palkat eivät vastaa työn kuormittavuutta ja vaativuutta”, Kannisto toteaa.
Kannisto on huolissaan terveysalan resurssien riittävyydestä, jos työnantajat eivät korjaa palkkatilannetta.
”Tiedämme, että eläköityminen vähentää hoitohenkilökuntaa lähitulevaisuudessa. Lisäksi moni harkitsee alanvaihtoa työn kuormittavuuden vuoksi. Sote-alan työntekijöillä on paljon ammattitaitoa. On vuorovaikutustaitoja, matemaattisia kykyjä, teknisiä taitoja ja kykyä nopeaan reagointiin. Sellainen ammattitaito kelpaa muuallakin, jos sote-alan vetovoimasta ei huolehdita.”
Hoitotyön aliresursointi on johtanut työntekijöiden uupumiseen ja alalta on poistunut ennätysmäärä hoitohenkilökuntaa, toteaa Turun Sanomissa Teija Tiusanen, Turun yliopistollisen keskussairaalan osastonhoitaja ja terveystieteen maisteri. Alalta poistumisen syy on hänen mukaansa erityisesti henkilöstövajaus ja jatkuva kiire.
”Sairaanhoitajien työtehtävät ovat myös laajentuneet uusille osa-alueille, mutta näitä uusia osa-alueita ei ole huomioitu resursseissa, vaan työntekijän työpanos on pois perustehtävästä”, Tiusanen toteaa.
Tiusasen mukaan hoitajapulassa työnantajan valtteja ovat hyvät työolot: riittävä henkilöstöresurssi, hyvä perehdytys, mahdollisuus osallistua täydennyskoulutuksiin, mahdollisuus urakehitykseen – ja myös kilpailukykyinen palkka.
Lue myös tämä: Dramaattinen muutos työmarkkinoilla
