Nokian Renkaat tavoittelee mittavien investointien jälkeen kannattavaa kasvua – osinkoja unohtamatta.
Rengasyhtiö julkisti tällä viikolla päivitetyn keskipitkän aikavälin strategiansa sekä päivitetyt taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteensa. Nokian Renkaat pyrkii kasvamaan orgaanisesti markkinoita nopeammin ja kasvattamaan markkinaosuuttaan kaikilla keskeisillä markkina-alueilla.
Lisäksi yhtiön tavoitteena on hyvä tuotto ja kannattavuus: Segmentit yhteensä liikevoittomarginaali ja segmentit yhteensä sijoitetun pääoman tuotto on tavoitteessa 20 prosentin tasolla.
Lisäksi yhtiö pyrkii jakamaan kasvavaa vuosittaista osinkoa, jossa osinko on yli 50 prosenttia nettovoitosta. Antelias osinkopolitiikka on mahdollista jatkossa, kun mittavat investoinnit on tehty.
”Mittava investointivaiheemme on takana, mikä antaa hyvät lähtökohdat yhtiömme orgaaniselle kasvulle ja vahvalle suoritukselle. Tuotantokapasiteettimme yhdessä arvostetun Nokian Renkaiden brändin ja huipputason tiimin kanssa mahdollistavat liiketoimintamme kasvun – olemme valmiita kasvamaan nopeammin kohti kahden miljardin liikevaihtoa”, kertoo Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Jukka Moisio.
Maailmanlaajuisten rengasmarkkinoiden odotetaan rengasyhtiön mukaan kasvavan vuosittain noin viisi prosenttia vuoteen 2024 mennessä.
Nokian Renkaiden keskipitkän aikavälin tavoite on kasvaa markkinoita nopeammin ja saavuttaa kahden miljardin euron liikevaihto. Yhtiön mukaan makrotrendit, kuten kasvava uusien automallien määrä, SUV- ja crossover-mallien yleistyminen sekä ilmastonmuutoksen torjunta, lisäävät vastuullisesti tuotettujen ja innovatiivisten renkaiden kysyntää.
Kasvua vauhdittavat yhtiön mukaan uudet tuotteet ja vahvempi kaupallinen toiminta.
Nokian Renkaat on julkistanut vuosina 2020–2021 ennätysmäärän uusia tuotteita ja se kiihdyttää edelleen innovaatiotoimintaa vahvistaakseen kilpailukykyään ja asemaansa premium-rengassegmentissä.
Ei-taloudelliset tavoitteet tarkoittavat käytännössä, että Nokian Renkaat esimerkiksi kasvattaa renkaissa käytettyjen kierrätettyjen tai uusiutuvien materiaalien osuutta 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
”Päivitetyt taloudelliset tavoitteet olivat hyvin linjassa sekä aikaisemmin viestittyjen ambitioiden että yhtiön omien rakenteellisten kyvykkyyksien kanssa”, arvioi Inderesin analyytikko Joonas Korkiakoski artikkelissaan.
Korkiakoski laskee, että normaaliin vuoteen 2019 suhteutettuna kahden miljardin euron kasvutavoitteen saavuttaminen tarkoittaisikin noin viiden prosentin vuotuista keskimääräistä kasvuvauhtia.
Tavoite on realistinen, analyytikko uskoo.
”Viimeisen vuoden aikana julkaistuja uusia tuotteita, runsaalta vaikuttavaa lanseerausputkea, Daytonin ylösajon myötä vahvistuvaa tuotantokykyä sekä suurimpien markkina-alueiden hyvää bränditunnettuutta heijastellen pidämme asetettua kasvutavoitetta hyvinkin realistisena.”
Myös kannattavuustavoite on saavutettavissa, Korkiakoski arvioi.
”Vuosina 2010-2021 (TTM) Nokian Renkaat teki keskimäärin 22 % liikevoittoa ja vastaavasti 20 % sijoitetun pääoman tuottoa. Vaikka Daytonin tuotantolaitoksen etenevän ylösajon ja Keski-Euroopan markkinaosuusvoittojen myötä myyntimix ja katerakenne todennäköisesti suhteessa historiaan hieman muuttuukin — eli talvirenkaiden suhteellinen osuus laskee —, ei asetettuihin tavoitteisiin yltämisen tulisi vaatia yhtiöltä erityisiä suorituskykyloikkia.”
Operatiivisen marginaalin osalta Nokian Renkailla on rahkeita yltää kestävästi asetettua tavoitetasoa korkeammallekin. Pemium-segmenttiin asemoitumisen lisäksi huomioidaan liiketoiminnassa vaikuttavat ja kasvun myötä vahvistuvat valmistuksen skaalaedut sekä viimeisen vuoden aikana tehostunut perustekeminen, Korkiakoski arvioi.
Nokian Renkaiden lähivuosien investointitarpeen tulisi Inderesin arvion mukaan olla selvästi viimeistä paria vuotta matalampi.
”Tämä yhdessä hyvän tuloskehityksen kanssa tukee vapaan kassavirran tekemistä ja sitä kautta jo ennestään hyvää osingonmaksukykyä”, Korkiakoski toteaa.
Inderesin suositus Nokian osakkeelle on lisää ja osakkeen tavoitehinta 35 euroa on hieman viimeisintä 32,8 euroa korkeampi.
Investointien loppumisen myötä myös verovPaus Venäjän tehtaalla lakkaa, joten jaettavaa ei jää niin paljon, kuin luulisi.