Kumppaniblogit

Euroopan energiatalous etsii suuntaansa – Suomi tulee jälkijunassa

Britannia aikoo sanomalehti Guardianin mukaan käyttää kaksi miljardia euroa verovaroja uuden ydinvoimalan rakentamiseen hiilipäästöjen vähentämiseksi.

EU-komissio on samaan aikaan halunnut tehdä ydinvoimasta entistä kalliimpaa. Miltä tulevaisuuden puhdas energiatalous näyttää? Suuntaa voi hakea Japanista ja vetytaloudesta.

Japani on vetytalouden edelläkävijöitä. Toyotan pääjohtajan Akio Toyodan aloitteesta yhtiö rakentaa parhaillaan Fuji-vuoren juurelle vetyenergiaan perustuvaa ja hiilineutraalisuuteen tähtäävää Woven City -pienoiskaupunkia 2 000 asukkaalle.

Tarkoituksena on testata uusien älykkäiden ja energiatehokkaiden teknologioiden käyttöä ihmisten arjessa. Käyttöön otetaan robotiikkaa, tekoälyä ja autonomista liikennettä. Rakentamisessa käytetään puuta ja vetyenergia täydentyy aurinkopaneeleilla. Monenlaiset anturit mittaavat sekä ympäristön että asukkaiden hyvinvointia.

Akio Toyoda tunnetaan Suomessa läheisistä suhteistaan Tommi Mäkiseen. Ehkä Toyotan palkkalistoilla oleva entinen rallitähti voisi laajentaa osaamistaan vetytalouteen ja kehittää yhdessä Akio Toyodan kanssa vastaavanlaisen elävän laboratorion Mäkisen kotitilalle Puuppolaan Jyväskylän kupeeseen?

Suomi tekee strategiaa, kun muualla jo investoidaan

Kaikkea voi toivoa, mutta kartellien luvatussa maassa vanhoja rakenteita ei helposti muuteta. Sähkönjakelu- ja tuotanto ovat tukevasti alueellisten monopolien hallussa, ja markkinoita murtavilla teknologioilla on monta kynnystä ylitettävinä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi hiljattain Ylen A-studiossa, että Suomi ryhtyy vasta valmistelemaan vetytalouden strategiaa, kun muualla rakennetaan tuotantolaitoksia ja infraa niiden ympärille. Suomessa ei ole yhtään vetyasemaa, kun esimerkiksi Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan, Saksaan ja Sveitsiin vetyautoille on tulossa kokonainen tankkausverkosto.

Suomen ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos on suunnitteilla Harjavaltaan. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuoden päästä, jos rahoitus ja luvat saadaan kuntoon. Tuotanto alkaisi parhaimmassa tapauksessa vuonna 2024. Valmistuessaan laitos valmistaisi vihreää vetyä teollisuuden ja liikenteen tarpeisiin uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä.

Sveitsin suurin uusiutuvan energian tuottaja Axpo ryhtyy myymään vihreätä vetyä ensi vuonna. Prosessiin tarvittava energia otetaan Reinin varrella sijaitsevasta Eglisau-Glattfeldenin vesivoimalasta. Sveitsin teillä liikkuu jo kymmeniä vetykäyttöisiä rekka- ja kuorma-autoja, joita käytetään niin postin kuin vähittäiskaupan tuotteiden jakelussa. Seuraavaksi polttokennot korvaavat linja-autojen dieselmoottorit.

Pienydinvoimaloista osa ilmastoratkaisua

Vedyn ohella ydinvoima ratkaisee ilmasto-ongelmia. Sukellusveneet ja rahtilaivat kulkevat ydinvoimalla, miksi pienet ydinvoimalat eivät voisi tuottaa lähienergiaa puhtaasti ja turvallisesti? EU-komission ydinvoimanvastainen ajattelu näyttää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta nurinkuriselta. Aivan viime aikoina poliittinen paine näyttää onneksi kääntyneen ydinvoiman puolelle.

Joka tapauksessa puhtaan energian tuotanto vaatii useita lähteitä ja älykästä sähkö- ja tietoverkkoa, joka seuraa jokaista verkkoon kytkettyä laitetta ja kodinkonetta. Ihannetilanteessa energiankulutusta voidaan pudottaa kymmeniä prosentteja, kun verkko kytkee automaattisesti pois laitteet, joita ei esimerkiksi saunan lämmityksen tai auton lataamisen aikana tarvita. Sama pätee valaistukseen ja huoneiden lämpötilan säätöön.

Ilmaston kannalta hyviä ratkaisuja sekä energian tuotantoon että kulutuksen hallitsemiseen on, mutta politiikka ja vanhat rakenteet tuntuvat jarruttavan uusien teknologioiden nopeaa käyttöönottoa.

Artikkeli on julkaistu alun perin Talouden tulkki -sivustolla 28.10.2021.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös