Ruokalähettifirma Woltin myynti huikealla seitsemällä miljardilla eurolla Yhdysvaltoihin on saanut Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen käyttämään yritystä kielikuvana ilmiöstä, joka näkyy Suomen taloudessa ja asuntomarkkinoilla.
”Wolt-ilmiö eli tähtiyritysten valkokaulusammattilaisten ja heidän ympärillensä muodostuvan palvelualan työntekijöiden rooli korostuu taloudessa. Ilmiö näkyy asuntomarkkinoilla arvoasuntojen kysynnän kasvuna parhailla paikoilla ja kompaktien vuokrakotien tarpeena kasvukeskusten lähettyviltä”, Brotherus toteaa.
Brotheruksen mukaan asuntokysyntä keskittyy vain suurimpien kaupunkien vaikutusalueelle ja samalla myös Woltin kaltaisten yritysten taloudellinen vaikutus kohdistuu kasvukeskusten halutuimmille alueille.
Pääekonomistin mukaan asuntomarkkinoille tärkeimmät megatrendit voi kiteyttää kolmeen kysyntätekijään: väestökehitykseen, kaupungistumiseen ja ansiokehitykseen.
Brotheruksen nimeämä Wolt-ilmiö liittyy kaupungistumiseen ja ansiokehitykseen kiihdyttäen kaupungistumista ja lisäten tuloja.
Kaikkein kriittisin tekijä asuntomarkkinoille on kuitenkin väestökehitys, Brotherus painottaa.
”Väestöennusteet povaavat supistumista noin 10 vuoden päästä. Jo nyt työikäinen väestö supistuu, kun työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat yli 10 000 henkeä pienempiä kuin eläkkeelle siirtyvät. Ja työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat vielä yli 10 000 henkeä suurempia kuin viime vuosina syntyneet ikäluokat. Supistumiskierre näyttää vääjäämättömältä ja pitkäkestoiselta uudelta haasteelta Suomelle.”
Vähenevä väestö tarkoittaa vääjäämättä hiipuvia hintoja niillä alueilla, joissa asuntokysyntä supistuu. Tällaisia alueita on suurin osa Suomen alueista.
”Kuluvana vuonna asuntojen hinnat ovat nousseet nopeinta vauhtia vuosikymmeneen, mutta laskua tulee tälläkin hetkellä isossa osassa maata: Kainuu, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, EteläKarjala ja Satakunta ovat kaikki miinuksella asuntomarkkinoiden mahtivuonnakin”, Brotherus listaa.
Asuntojen hintanousu keskittyy siten kasvukolmion kärkiin ja kasvukaupungeissa kysyntä kasvaa voimakkaimmin keskustan isoissa asunnoissa.
Vauhti on kova esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa.
”Helsingin kantakaupungin kupeessa valmiiksi arvokkaiden perheasuntojen hinnat ovat nousseet yli 10 prosentin vuosivauhdilla. Isommat asunnot ovat pärjänneet paremmin koronan tuoman lisätilan tarpeen myötä.”
Talouden toimeliaisuus keskittyy siis tulevina vuosina vain kouralliseen Suomen kasvukeskuksia. Eikä edes etätyön suosion kasvu tuo helpotusta taantuvien paikkakuntien tilanteeseen.
”Etätöitä tekevä luova luokka voi jakaa aikaansa kasvukeskuksen kodin ja loma-asunnon välillä. Monelle ei ole vielä valjennut, mitä monipaikkaisuus voi todella tarkoittaa: loma-asunto voi olla Välimeren auringon alla ja kaupunkikodin palveluiden keskeltä voidaan tehdä koko maan kaipaamat asiantuntijatyöt”, Brotherus tuumii
Ekonomistin mukaan tämä monipaikkaisuus auttaakin viihtyisiä, vetovoimaisia ja palvelurikkaita kaupunkeja sekä liikkuvaa luokkaa meillä ja maailmalla.
