Suomessa ollaan huolissaan EU:n säädöksen vaikutuksista metsänomistajiin sekä suomalaiseen metsäteollisuuteen ja sen investointeihin.
Valmistelussa oleva EU:n kestävän metsätalouden taksonomia uhkaa Suomen metsätaloutta ja keinoja hillitä ilmastonmuutosta, väittää Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK).
EU:n kestävän rahoituksen taksonomia on oikeudellinen luokitusjärjestelmä, joka listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. Asetus on EU:n työkalu suunnitella siirtymistä vähähiiliseen, joustavaan ja resurssitehokkaaseen talouteen.
MTK:n mukaan taksonomian valmistelu etenee vaiheittain ja silmukkaa metsänomistajien kaulan ympärillä kiristetään jatkuvasti. Valmistelun vaikutuksia ei ole kerrottu julkisuuteen. Nyt käsittelyssä olevien ilmastokriteerien jälkeen vuorossa olevat ympäristökriteerit iskevät viimeisen naulan metsätalouden arkkuun, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Luonnosten mukaan metsänomistajien tulisi jättää 20 prosenttia metsistään talouskäytön ulkopuolelle. Tämän omaisuuden arvo on 12 miljardia euroa. Lisäksi jäljelle jääviin 80 prosenttiin määrättäisiin esimerkiksi vesistöjen varsille 30-60 metrin suojakaistat. Hakkuissa tulisi jättää säästöpuiksi kymmenen prosenttia.
Halliltukselta vaaditaan kieltäistä kantaa taksonomiaan
Suomen hallitusta on painostettu ottamaan kielteinen kanta suunniteltuun taksonomiaan. Esimerkiksi Euroopan parlamentin jäsen Petri Sarvamaa (kok.) vaatii Suomen hallitusta päättämään kantansa EU:n taksonomiauudistukseen.
”Komissio ei ota huomioon kestävän metsänhoidon ilmastovaikutuksia, minkä myötä sekava ja monitulkintainen kokonaisuus johtaisi turhaan ylisääntelyyn ilman mainittavia hyötyjä. Ruotsin demarihallitus on tämän ymmärtänyt, ja aikovat äänestää taksonomiaa vastaan EU:n neuvostossa. Pääministeri Marin kirjelmöi aiheesta yhdessä pääministeri Löfvenin kanssa kesällä komissiolle, joten loogista olisi, että Suomi seisoisi tässä Ruotsin rinnalla ja äänestäisi säädöstä vastaan. Kaikki muu on itsepetosta”, Sarvamaa toteaa blogissaan.
Nyt hallituspuolue SDP:n varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Niina Malm kertoo hallituksen esittävän, että Suomi vastustaa EU:n ilmastoa koskevan taksonomia-säädöksen hyväksymistä nykyisessä muodossaan.
Säädökseen ei ole enää mahdollista vaikuttaa, eikä Suomi saanut ennakkovaikuttamisessa läpi riittävällä tavalla omia kantojaan. Malmin mielestä Suomelle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin suhtautua säädökseen kielteisesti.
”Esityksen suurin ongelma on metsäkriteerien epämääräisyys ja tulkinnanvaraisuus. Niiden käyttökelpoisuus vaikuttaa heikolta, emmekä me SDP:ssä halua luoda lainsäädäntöä, jota ei voi käyttää”, Malm kommentoi.
Suomi asettumalla Ruotsin kanssa vastustavalle kannalle
Malm kertoo SDP:n olevan huolissaan säädöksen mahdollisista vaikutuksista suomalaiseen korkealuokkaiseen metsäteollisuuteen ja sen investointeihin. Metsätalouden sääntelyn tulee SDP:n mielestä jatkossakin säilyä kansallisessa päätäntävallassa.
”Jäsenvaltioiden metsäolosuhteet unionin alueella eroavat niin paljon, ettei yksi yhteinen linja esimerkiksi metsätalouden harjoittamiseen ole mahdollinen. Metsätalouden sääntelyn tulee siis jatkossakin säilyä kansallisessa päätäntävallassa. Lisäksi olemme huolissamme esitettävän sääntelyn vaikutuksista investoinneille. Suomi on erikoisosaaja suunnitelmallisessa metsänhoidossa ja pitkälle jalostettujen puutuotteiden tekemisessä niin, että kaikki sivutuotteenakin syntyvä niin sanottu hukkamateriaalia käytetään. Sitä on syytä suojella”, Malm painottaa.
Isoksi ongelmaksi Malm nostaa myös esitetyn sääntelyn suhtautumisen eri päästöttömiin energiamuotoihin. Vesivoimaa ja bioenergiaa kohdellaan esityksessä eri tavoin kuin muita vähäpäästöisiä energiamuotoja.
”Komissio ei esimerkiksi sisällyttänyt ydinenergiaa säädökseen, mikä on täysin kestämätöntä ja ilmastotavoitteiden vastaista. Pidämme säädöksen tavoitetta ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoittamisen edistämisestä ehdottoman kannatettavina, ja siksi onkin järjetöntä, että osa säädöksen sisällöstä sotii itseään vastaan.”
Malm korostaa, että Suomi ei ole asettumassa vastustamaan ehdotusta yksin vaan myös Ruotsi, toinen ilmastotoimien kärkimaa, on ilmoittanut vastustavansa esitystä.
Vihreiden mielestä Suomi seuraa metsäteollisuuden lyhytnäköisiä etuja
Toinen hallituspuolue Vihreät kritisoi SDP:n kantaa taksonomiaan.
”Suomi on asettumassa kehityksen väärälle puolelle ilmastonmuutosta ja luontokatoa hillitsevän EU:n kestävän rahoituksen taksonomian suhteen. Enemmistö hallitus- ja eduskuntapuolueista on asettunut taksonomiaa vastaan, vaikka taksonomia ei edes kiellä tai estä mitään”, puolueen puheenjohtaja Maria Ohisalo kirjoittaa Twitterissä.
Ohisalon mielestä on surullista, jos Suomi päätyy metsäteollisuuden lyhytnäköisten etujen vuoksi vastustamaan taksonomiaa.
”Jokainen puolue, joka on juhlapuheissa puhunut ilmastokriisistä ja luontokadosta ja nyt toimii sanojaan vastaan, voi katsoa tässä kohtaa itseään peiliin.”
Suomi on asettumassa kehityksen väärälle puolelle ilmastonmuutosta ja luontokatoa hillitsevän EU:n kestävän rahoituksen taksonomian suhteen. Enemmistö hallitus- ja eduskuntapuolueista on asettunut taksonomiaa vastaan, vaikka taksonomia ei edes kiellä tai estä mitään. 1/6
— Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) November 17, 2021
