Makrotalous

Yrittäjien Pentikäinen: Suomessakin harkittava Kanadan yhden työeläkeyhtiön mallia

Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjä yrittäjäjärjestö
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Kuva: Markus Sommers.

Työeläkeyhtiöiden yhdistämistä pitäisi selvittää ja samalla väljentää riskinottoa rajoittavia vakavaraisuussäännöksiä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen esittää.

Työeläkeyhtiöiden toimintakulut ovat yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen uskoo, että työeläkeyhtiöiden yhdistäminen tehostaisi järjestelmää, vähentäisi eläkemaksujen nousupaineita, parantaisi yritysten kilpailukykyä ja lisäisi työn tekemisen kannustimia.

”Säästö voisi olla järjestelmätasolla parisataa miljoonaa vuodessa”, Pentikäinen sanoo.

Pentikäinen ottaa esille Kanadan, jossa on käytössä yhden eläkelaitoksen malli. Kanadassa on myös väljempi vakavaraisuussääntely ja merkittävästi korkeampi eläkemaksujen tuotto.

Pentikäisen mielestä Suomessa kannattaa tutkia Kanadan mallia. Siihen kannustivat myös Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila viime keväänä julkistetussa raportissaan, Pentikäinen muistuttaa.

Valtioneuvosto julkaisi toukokuussa Valkosen ja Lassilan raportin Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset.

Suomalaisten eläkerahastojen tuotot vaatimattomia

Malkosen ja Lassilan mukaan yksityisalojen työeläkerahastot ovat Suomessa nimellisesti tuottaneet 5,7 prosenttia vuodessa vuosina 1997–2020. Samalla ajanjaksolla Kanadan lakisääteisen eläkejärjestelmän rahasto on tuottanut 8,1 prosenttia vuodessa.

Tuottoero on merkittävä Kanadan eduksi. Myös Ruotsi voittaa Suomen eläketuotoissa.

Konsulttiyhtiö Fiduciumin mukaan Ruotsin eläkerahastot ovat viimeisen 10 vuoden aikana tuottaneet kumulatiivisesti 141 prosenttia, kun Suomen työeläkeyhtiöiden sijoitustuotot jäivät 66 prosenttiin. Suomen tuotot olivat vertailussa joka vuosi Ruotsia heikommat.

Tuottoeron tärkeimpänä syynä pidetään Suomen eläkeyhtiöiden vakavaraisuusrajoituksia.

”Suomessa työeläkevarojen hallinto on hajautettu usealle työeläkeyhtiölle, kassalle ja säätiölle. Koska nämä
laitokset ovat yhteisvastuussa eläkkeistä, tarvitaan vakavaraisuussääntöjä rajoittamaan yksittäisten laitosten riskinottoa. Tämä vaikeuttaa pitkäjänteistä sijoitustoimintaa. Kanadan järjestelmässä tällaista rajoitusta ei ole, rahasto on puhdas puskurirahasto ja sitä hallinnoi yksi laitos, CPPIB”, Malkonen ja Lassila toteavat.

Pentikäisen mukaan ylikireä sääntely vaikeuttaa pitkäjänteistä sijoitustoimintaa. Hänen mielestään olisi vastuutonta olla tutkimatta siirtymistä yhteen yhtiöön ja vakavaraisuussääntelyn keventämistä.

”Työeläkeyhtiöiden keskinäinen kilpailu on näennäistä ja rajallista, koska yhtiöt toteuttavat lakisääteistä tehtäväänsä eivätkä voi juuri vaikuttaa eläkemaksujensa suuruuteen. On vaikea keksiä järkisyitä siihen, miksi yhtiöitä on neljä eikä yksi”, Pentikäinen sanoo.

Mitä enemmän tehoa, sitä pienemmät maksut

”Yhtiöt sinänsä toimivat luotettavasti, kuten tuore Global Pension Index osoittaa, mutta ei niillä ole riittävää intressiä ajatella oman etunsa yli koko järjestelmän tehokkuutta”, Pentikäinen lisää.

Mitä tehokkaampi on suomalainen eläkejärjestelmä, sitä pienemmillä maksunkorotuksilla Suomessa selvitään.

”Jokainen tehokkuutta lisäävä askel on tärkeä kansantalouden, yritysten kilpailukyvyn, mutta myös tulevien eläkkeiden turvaamisen kannalta”, Pentikäinen perustelee.

Pentikäisen mukaan maksujen nousu heikentää yritysten palkanmaksuvaraa ja vaikuttaa sitä kautta verotuloihin.

”Jos eläkejärjestelmän tehokkuus ei parane, systeemi uhkaa murtua ja jopa sortua”, hän pelkää.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös