Rahastotietoa

Rahastosijoittajat keventävät riskejä, Suomi-rahastot pysyneet suosiossa Ukrainan sodasta huolimatta

Suomeen sijoittavat osakerahastot ovat menettäneet vain vähän pääomia helmikuussa. Vuosituotto on kuitenkin painunut vaatimattomaksi.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta ja länsimaat aloittivat Venäjään historiallisen kovat pakotteet. Pakotteet kattavat rahoitussektoriin kohdistuvia pakotteita, henkilöpakotteita, aseiden ja muiden puolustustarvikkeiden vienti- ja tuontikieltoja ja esimerkiksi sensitiivisen teknologian vientikieltoja.

Rahoitussektorin pakotteista kovimpia ovat eräiden pankkien sulkeminen SWIFT-viestinvälitysjärjestelmän ulkopuolelle sekä Venäjän keskuspankin ulkomaisten valuuttavarojen käytön jäädyttäminen. Venäjän keskuspankin valuuttavarannon jäädytys heikentää pankin kykyä tukea ruplan kurssia tai pankkijärjestelmää.

Venäjän massiivinen hyökkäys Ukrainaan ravistelee maailmantaloutta jo nyt ja erityisesti Eurooppaa monella tavalla. Korkorahastojen arvot ovat laskeneet ja siten korot laskeneet ja euro on heikentynyt suhteessa turvasatamavaluutta dollariin. Osakekurssit ovat sukeltaneet erityisesti Suomessa, jossa on Venäjällä liiketoimintaa harjoittavia pörssiyhtiötä.

Venäjä on joutunut sulkemaan Moskovan pörssin, minkä seurauksena sijoittajien varat ovat lähes arvottomina jumissa venäläisosakkeissa.

Toistaiseksi sota on pysynyt paikallisena, Ukrainan rajojen sisällä tapahtuvana sotana. Länsimaat ja Nato ovat toistaiseksi johdonmukaisesti pysytelleet sotatoimien ulkopuolella, eivätkä ole esimerkiksi määränneet Ukrainan aluetta lentokieltoalueeksi. Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii uhkauksillaan estämään Natoa puuttumasta tapahtumiin sotilaallisesti. Naton kynnys puuttua sotatoimiin on korkea, koska Venäjä on ydinasevaltio.

Sen sijaan tämän mittakaavan mittakaavan sota väistämättä nostaa stagflaation, eli korkean inflaation ja samanaikaisen taantuman riskiä.

Lähes 850 miljoonan euron rahastolunastukset

Ukrainan sota on heijastunut rahastosijoittajien liikkeisiin.

Finanssiala kertoo tiedotteessaan, että Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin helmikuussa yhteensä 849 miljoonaa euroa. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli helmikuun lopussa 149 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 38 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoista lunastettiin yhteensä 75 miljoonaa euroa.

Pitkän koron rahastoista lunastettiin 583 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 230 miljoonaa euroa pääomia.

Suomen kahdenvälinen kauppa Venäjän kanssa on vuosien varrella vähentynyt, mutta on edelleen suhteellisesti suurempaa kuin euroalueen maiden kauppa Venäjän kanssa keskimäärin. Sijoittajat myivät sijoituksia suhteessa enemmän Helsingin pörssistä kuin muualla euroalueella.

Helmikuun aikana korot nousivat monissa maissa, mutta Venäjälle asetettujen talouspakotteiden jälkeen euroalueen korot kääntyivät laskuun kuun lopulla. Valtionlainat toimivat myös sijoitusten turvasatamana.

Suomen ja Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korkoero kasvoi hieman, mikä kielii Suomen kohonneesta maariskistä. Vastaavasti yrityslainojen riskimarginaalit leventyivät.

”Sijoitusten laaja-alaisen hajauttamisen hyödyt realisoituivat helmikuussa. Globaalisti sijoittava osakerahastoluokka laski helmikuussa yhteensä vain kolme prosenttia. Useat korkorahastot ja vaihtoehtoiset rahastot vähensivät sijoitusriskiä vielä paremmin. Suomen ja Saksan joukkovelkakirjalainojen korkoeron kasvu on huolestuttava ilmiö: Suomeen hinnoitellaan nyt erillistä maariskiä. Päättäjien on pyrittävä varmistamaan eri tavoin, että investoinnit Suomeen jatkuvat ja että Suomi nähdään edelleen turvallisena ja houkuttelevana sijoituskohteena”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.

Suomi-rahastot säilyttäneet pääomansa

Osakerahastoista helmikuussa lunastettiin eniten varjoja Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista, yhteensä 90 miljoonaa euroa. Sen sijaan Suomeen sijoittavista rahastoista lunastettiin melko vähän, vain 30 miljoonaa euroa. Se on suhteessa 6,6 miljardin euron rahastopääomaan nähden mitättömän vähän.

Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin globaalisti, Tyynenmeren alueelle, Pohjoismaihin ja Japaniin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 263 miljoonaa euroa.

Pitkän koron rahastoissa varoja sijoitettiin vain globaalisti valtioriskiin ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 40 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoluokista, yhteensä 623 miljoonaa euroa.

Suomeen sijoittavien osakerahastojen 12 kuukauden tuotto on painunut matalaksi, 3,0 prosenttiin. Japanin, Tyynenmeren ja kehittyvien markkinoiden osakerahastojen tuotot ovat jo pakkasella 12 kuukauden jaksolla.

Osakerahastojen nettomerkinnät ja 12 kuukauden tuotto. Kuva: Finanssiala Ry.
Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös